Noin vuosien 1150 ja 1300 välillä Lounais-Suomi vaihtaa uskontoa, saa piispan ja liitetään Ruotsin valtakuntaan. Kyse ei ollut yhdestä tapahtumasta — muutos tapahtui monena pienenä askeleena, ja osaa niistä voimme vain arvailla.
Kolme voimaa vetää Suomea
- Rooman kirkko haluaa käännyttää Pohjois-Euroopan viimeiset pakanakansat — saarnaamalla ja tarvittaessa ristiretkillä.
- Ruotsin kuninkaat haluavat maata, veroja ja Itämeren kauppareittien hallinnan.
- Novgorod, rikas ortodoksinen kauppatasavalta, ajaa omia etujaan Karjalassa ja Hämeessä, ja sillä on omat lähetyssaarnaajansa.
Vauras ja Ruotsia lähellä oleva Lounais-Suomi päätyy tässä köydenvedossa katoliselle, ruotsalaiselle puolelle. Valinta muovaa seuraavat 600 vuotta — lain kielestä kirkkojen muotoon.
Ensimmäiset kirkot
Kristinusko ei saapunut yhden sotajoukon mukana. Kristillisiä hautoja alkaa näkyä 1000-luvulla, ja vuonna 2013 arkeologit löysivät pienen puukirkon jäänteet Kaarinan Ravattulasta aivan Turun kupeesta. Se rakennettiin luultavasti 1100-luvun jälkipuoliskolla — Suomen vanhimmat tunnetut kirkon jäänteet — ja sen aidatulla kirkkomaalla voi olla jopa 200 hautaa Todennäköinen.
Piispa liikkeellä
- Suomen ensimmäisillä piispoilla ei luultavasti ollut pysyvää asuinpaikkaa, vaan he kiersivät hiippakuntaansa.
- Varhainen keskus oli Nousiainen Turun pohjoispuolella. Ensimmäinen nimeltä tunnettu piispa, Tuomas, kirjoitti siellä kirjeen vuonna 1234 Hyvin dokumentoitu.
- Vuonna 1229 paavi Gregorius IX antaa piispalle luvan siirtää istuimensa sopivampaan paikkaan, ottaa haltuunsa pakanalliset uhrilehdot ja estää venäläisten kauppiaiden kulun Hyvin dokumentoitu.
- Uusi paikka oli Koroinen, niemi Aurajoen varrella. Siitä, milloin siirto todella tapahtui, kiistellään — ehkä vasta vuosisadan puolivälissä Kiistanalainen.
- Koroisiin syntyy kivijalan varaan rakennettu suuri puukirkko, piispan asuinrakennukset ja hautausmaa. Vuonna 1300 piispa muuttaa jälleen — uuteen kaupunkiin ja sen tuomiokirkkoon.
- Myös kauppapaikka. Suurin osa Aurajokilaaksosta löydetyistä 1200-luvun rahoista on Koroisista ja Vanhalinnan linnavuorelta, niistä 53 Gotlannista, ja lisäksi on löytynyt saksalaista keramiikkaa. Arkeologit arvelevat, että Koroisissa oli myös kauppapaikka Todennäköinen.
Tästä ajasta on kolmenlaisia todisteita: kourallinen paavin kirjeitä, arkeologisia kaivauksia ja paljon myöhemmin kirjoitettuja legendoja. Ne eivät aina ole samaa mieltä. Alla olevasta aikajanasta näet, minkälaiseen todisteeseen kukin tarina nojaa.