Soitannollinen Seura ja Suomen vanhin orkesteri

Nykyään suomalaiset juovat henkeä kohti enemmän kahvia kuin kukaan muu maailmassa. 1700-luvulla kahvi oli uusi, kallis ja epäilyttävä juoma, ja valtio yritti viisi kertaa kieltää sen. Se ei koskaan oikein onnistunut.

Uusi juoma etelästä

• Konstantinopolista Ruotsiin. Ruotsalainen lähettiläs Claes Rålamb tutustui kahviin Konstantinopolissa vuonna 1657. Ensimmäinen tunnettu kahvilasti saapui Göteborgiin vuonna 1685 Hyvin dokumentoitu.
• Kahviloita Turussa. Kahvilakulttuuri tuli Suomeen Tukholmasta Turun kautta 1740-luvulla. Vuosisadan lopulla Turussa oli kymmenkunta kahvilaa Hyvin dokumentoitu.
• Kellarit ja trahtöörit. Turun ravintoloita kutsuttiin kellareiksi ja niiden pitäjiä trahtööreiksi. Kaupunkiin tuotiin vuodessa parikymmentätuhatta litraa ranskalaista punaviiniä Hyvin dokumentoitu.
• Varakkaiden juoma. Kahvi piti tuoda kaukaa, joten aluksi sitä joivat lähinnä säätyläiset ja varakkaammat kaupunkilaiset Todennäköinen.

Miksi kahvi kiellettiin?

• Raha karkaa maasta. Ajan talousajattelun eli merkantilismin mukaan maa vaurastui myymällä enemmän kuin osti. Kahvi, tee ja sokeri olivat tuontitavaraa, joten jokainen kupillinen vei rahaa ulkomaille Hyvin dokumentoitu.
• Lääkärien varoitukset. Monet lääkärit pitivät kahvia haitallisena. Suuri kasvitieteilijä Carl von Linné varoitti siitä, ja hänen johdollaan kirjoitettiin kahvista väitöskirja vuonna 1761 Todennäköinen.
• Vaarallinen huume? Jotkut pitivät kahvia haitallisena huumausaineena, ja jotkut uskoivat sen jopa kiihottavan intohimoja Hyvin dokumentoitu.
• Ensin vero. Vuonna 1746 kuninkaallinen asetus hyökkäsi teen ja kahvin ”väärinkäyttöä ja liiallisuuksia” vastaan. Kahvinjuojien piti maksaa raskaita veroja. Maksamatta jättäneitä sakotettiin, ja heidän kuppinsa ja astiansa takavarikoitiin Hyvin dokumentoitu.

Viisi kieltoa

• Vuodet. Kahvi kiellettiin vuosina 1756–1761, 1766–1769, 1794–1796, 1799–1802 ja pelkästään Ruotsissa 1817–1823 Hyvin dokumentoitu.
• Tarkastajat Turussa. Kieltojen aikana tarkastajat valvoivat Turussa, ettei kahvia myyty. Silti, kuten eräs historioitsija sanoo, kahvin tuoksu leijui kaupungissa Hyvin dokumentoitu.
• Vaikea valvoa. Kiellot jäivät enimmäkseen tehottomiksi. Ihmiset ostivat salakuljetettua kahvia ja joivat sitä suljettujen ovien takana Hyvin dokumentoitu.
• Suomi välttyy viimeiseltä kiellolta. Vuonna 1809 Suomesta tuli Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskunta (pysäkki 25). Ruotsin viimeinen kielto 1817–1823 ei koskenut Suomea Hyvin dokumentoitu.

Kielletty ostoslista

• Ei vain kahvia. Ensimmäinen kahvikielto kuului vuoden 1756 asetukseen, joka kielsi kaiken tarpeettoman tuonnin. Valtakunnan johto halusi, että maan tarpeet katettaisiin vientituloilla Hyvin dokumentoitu.
• Myös suomeksi. Jotta viesti menisi perille kaikille kansankerroksille, asetus annettiin myös suomeksi. Monet ulkomaiset ruoat mainitaan siinä ensimmäistä kertaa suomeksi. Osaa ei edes yritetty kääntää: kahvipavut, tee ja kaakaopavut mainitaan ruotsalaisessa asussaan, caffé-bönor, the ja cacao-bönor Hyvin dokumentoitu.
• Vanhat mausteet. Mausteilla oli käyty kauppaa vuosisatoja, ja monet löytyivät jo vuoden 1642 Bibliasta. Nyt kiellettyjen listalle joutuivat kaneli, kumina ja sinappi. Kardemumma oli ainoa selvä uutuus; sen nimi oli tullut Intian suunnalta kreikan ja latinan kautta Hyvin dokumentoitu.
• Päärynöitä vai perunoita? Peruna ja päärynä ovat saman ruotsalaisen lainasanan muunnelmia, ja sen takana on latinan pirum, päärynä. Perunaa viljeltiin Suomessa 1730-luvulta lähtien, ja sitä oli kutsuttu maanpäärynäksi. Kun Mikael Agricola (pysäkki 13) kehotti Rukouskirjansa lukijoita syömään terveellisiä perunoita, hän tarkoitti päärynöitä, joita Suomessa tuskin silloin tunnettiin Hyvin dokumentoitu.
• Laiha lohtu. Lohdutukseksi asetus vakuutti, ”cuinga hyödyllinen yxinkertainen ja ilman constia tehty ruanlaitos on terweydelle” Hyvin dokumentoitu.

Kuninkaan koe

• Kuninkaallinen testi. Kuningas Kustaa III:n kerrotaan määränneen kokeen kahdelle identtiselle kaksoselle, jotka oli tuomittu kuolemaan. Toisen piti juoda kolme pannullista kahvia päivässä, toisen kolme kannullista teetä Legenda.
• Yllätyskäänne. Tarinan mukaan kokeesta vastanneet kaksi lääkäriä kuolivat ensin, ja kuningas murhattiin vuonna 1792. Teetä juonut kaksonen kuoli 83-vuotiaana Legenda.
• Tuskin totta. Historioitsijat epäilevät, tehtiinkö koetta koskaan, mutta tarina on hyvä, ja sitä kerrotaan yhä Ruotsissa ja Suomessa Hyvin dokumentoitu.

Kahvikulttuuri nykyään

• Maailmanmestarit. Suomessa juodaan kahvia noin 12 kiloa henkeä kohti vuodessa, enemmän kuin missään muussa maassa. Ruotsi ei ole kaukana, noin kahdeksalla kilolla Hyvin dokumentoitu.
• Tervetulon merkki. Suomessa kahvin tarjoaminen vieraalle on perustapa, ja sen kanssa tarjotaan usein pullaa, makeaa kardemummaleipää Hyvin dokumentoitu.