Turku 700: messut, jotka toivat modernismin

Vuonna 1929 kaksi nuorta arkkitehtia, Alvar Aalto ja Erik Bryggman, rakensivat Turkuun messut, joissa oli tasakattoja, valkoisia seiniä ja rohkeita kylttejä. Ne olivat Pohjoismaiden ensimmäisiä välähdyksiä uudesta tyylistä: funktionalismista eli funkiksesta.

Funktionalismi · Tasavalta

Iso tarina

Turku 700: messut, jotka toivat modernismin

Muutaman vuoden ajan vuoden 1930 tienoilla Turku oli suomalaisen arkkitehtuurin modernein paikka. Alvar Aalto muutti toimistonsa sinne, ja yhdessä turkulaisen arkkitehdin Erik Bryggmanin kanssa hän toi Euroopasta uuden tyylin: rakennuksia ilman koristeita, tasakattoja, valkoisia seiniä ja suuria ikkunoita. Tyyliä kutsuttiin funktionalismiksi tai lyhyesti funkikseksi.

Aalto tulee Turkuun

Kilpailuvoitto. Vuonna 1927 Alvar Aalto voitti Lounais-Suomen Maalaistentalon kilpailun Turussa. Hän muutti toimistonsa Jyväskylästä Turkuun, ja rakennus valmistui 1928 Hyvin dokumentoitu.
Työtoveri. Ennen muuttoaan Aallot olivat ottaneet yhteyttä turkulaiseen arkkitehtiin Erik Bryggmaniin. Vuodesta 1927 he tekivät yhteistyötä ja heistä tuli modernin arkkitehtuurin edelläkävijöitä Suomessa Hyvin dokumentoitu.
Aallon perhe. Alvarin vaimo Aino Aalto oli myös arkkitehti. He olivat menneet naimisiin 1924, ja heidän poikansa Hamilkar syntyi 1928, Turun vuosina Hyvin dokumentoitu.
Helsinkiin. Aallon toimisto muutti Helsinkiin 1933 Hyvin dokumentoitu.

Erik Bryggman, turkulainen arkkitehti

Syntyi Turussa. Erik Bryggman syntyi Turussa 7. helmikuuta 1891 ja kuoli siellä 21. joulukuuta 1955. Hän avasi oman toimistonsa Turussa 1920-luvun alussa ja oli ensimmäisiä suomalaisia funktionalisteja Hyvin dokumentoitu.
Ympäri kaupunkia. Hänen turkulaisia rakennuksiaan ovat muun muassa Atrium-asuintalo (1925–27), Olympia-elokuvateatteri (1926), Hospits Betel -hotelli (1926–29), Hotelli Seurahuone (1927–28), Åbo Akademin kirjaston laajennus (1934–35) ja ylioppilastalo Kåren (1935–36) Hyvin dokumentoitu.
Kappeli ja linna. Yksi hänen tunnetuimmista töistään on Turun hautausmaan Ylösnousemuskappeli (1938–41). Hän johti myös Turun linnan restaurointia vuosina 1939–1955, ja työ jatkui sen jälkeen, kun linna oli vaurioitunut sodassa (pysäkki 39) Hyvin dokumentoitu.

Vuoden 1929 messut

Yhteistyö. Vuoden 1929 Turun messut suunnittelivat Aalto ja Bryggman yhdessä. Se on heidän tunnetuin yhteinen työnsä Hyvin dokumentoitu.
700 vuotta? Messut pidettiin 700 vuotta vuoden 1229 paavin kirjeen jälkeen (pysäkki 2), ja ne yhdistetään usein tuohon merkkivuoteen. Emme pystyneet varmistamaan messujen virallista nimeä, tarkkaa paikkaa emmekä kävijämäärää Kiistanalainen.
Tukholman edellä. Messujen sanotaan usein ennakoineen vuoden 1930 suuren Tukholman näyttelyn modernismia, vaikka ne olivat paljon pienemmät. Aalto ja Bryggman olivat käyneet Tukholmassa suunnittelun aikana. Historioitsijat näkevät messuissa myös venäläisen konstruktivismin vaikutteita Hyvin dokumentoitu.
Tilapäiset. Kuten useimmat messut, ne rakennettiin purettaviksi. Niiden ajatukset jäivät elämään myöhemmissä rakennuksissa Todennäköinen.

Turun Sanomain talo

Sanomalehtitalo. Aalto suunnitteli Turun Sanomien talon Kauppiaskatu 5:een Turun keskustaan. Sen muodot saivat vaikutteita ranskalais-sveitsiläiseltä arkkitehdilta Le Corbusier’lta Hyvin dokumentoitu.
Jättimäinen ikkuna. Katutasossa oli kaksi kerrosta korkea näyteikkuna, josta kadulla kulkijat näkivät sanomalehtitaloon sisään Hyvin dokumentoitu.
Milloin? Talo suunniteltiin 1928. Lähteiden mukaan se valmistui 1929 tai 1930 Kiistanalainen.
Suojeltu. Turun Sanomain talo, Maalaistentalo ja Aallon Standard-asuintalo ovat kaikki valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luettelossa ja Docomomon tärkeimpien modernististen kohteiden listalla Hyvin dokumentoitu.

Mistä me tiedämme?

Rakennukset ovat yhä pystyssä, ja Alvar Aalto -säätiö ja arkkitehtuurikirjat kuvaavat niitä. Messut ovat hankalampi tapaus: ne purettiin, ja löysimme niistä vain lyhyitä mainintoja kahden arkkitehdin elämäkerroista. Messujen paikka, päivämäärät, kävijämäärät ja virallinen nimi pitää vielä tarkistaa Turun omista arkistoista.

1920-luvun klassismiFunkis noin 1930

Vedä liukusäädintä tai napauta piirrettä.

Mikä tekee rakennuksesta funkiksen? Vedä liukusäädintä ja muuta klassinen julkisivu funktionalistiseksi.Yleinen piirros, ei minkään todellisen rakennuksen kuva. Piirteet ovat yksinkertaistettu tiivistelmä tyylistä.

Miksi tällä on merkitystä

Funktionalismi muutti suomalaista rakentamista vuosikymmeniksi: kouluista, sairaaloista, toimistoista ja asunnoista tuli valoisampia, pelkistetympiä ja käytännöllisempiä. Aallosta tuli yksi maailman tunnetuimmista arkkitehdeista, ja hänen ensimmäiset modernit työnsä ovat Turussa. Kun kävelet Turun Sanomain talon ohi, katsot tuon tarinan alkua.

Kevyemmin

Funkiskalusteet ja uusi tapa asua

Uusi tyyli ei koskenut vain rakennuksia. Arkkitehdit suunnittelivat myös sen, mitä niiden sisällä oli: tuolit, valaisimet, pöydät ja sängyt. Yksi tuoli, joka suunniteltiin sairaalaan Turun lähelle, tuli tunnetuksi kaikkialla maailmassa, ja sitä valmistetaan yhä.

Sairaala keuhkoille

Paimion parantola. Alvar ja Aino Aalto suunnittelivat Paimion parantolan, tuberkuloosipotilaiden sairaalan Paimioon Turun seudulle. Suunnittelutyö tehtiin vuosina 1929–32 Hyvin dokumentoitu.
Kaikki suunniteltu. Aallot suunnittelivat myös suuren osan sen kalusteista ja valaisimista ja miettivät, miten sairaat potilaat niitä käyttäisivät Hyvin dokumentoitu.
Valoa ja ilmaa. Funktionalistiset arkkitehdit uskoivat, että auringonvalo, raitis ilma ja puhtaat, yksinkertaiset huoneet olivat terveellisiä. Parantola, jossa potilaat lepäsivät kuukausia, oli täydellinen paikka kokeilla näitä ajatuksia Todennäköinen.

Paimio-tuoli

Hengittämisen avuksi. Vuoden 1932 Paimio-nojatuoli tehtiin parantolan potilaille. Selkänojan kulman ajateltiin olevan ihanteellinen heidän keuhkoilleen ja helpottavan hengittämistä Hyvin dokumentoitu.
Taivutettua vaneria. Istuin ja selkänoja ovat yhtä vanerilevyä, joka on taivutettu kummastakin päästä kiepille. Aalto kehitti taivutetut vanerihuonekalut 1932 ja patentoi tekniikan 1933 Hyvin dokumentoitu.
Puuta, ei terästä. Monet aikansa modernit tuolit tehtiin teräsputkesta. Aalto valitsi koivun, joka tuntui kosketukseen lämpimämmältä Todennäköinen.

Turusta maailmalle

Lontoo. Vuonna 1933 Aallon huonekalut menestyivät Lontoon Fortnum & Mason -tavaratalossa Hyvin dokumentoitu.
Artek. Vuonna 1935 Alvar Aalto, Aino Aalto, Maire Gullichsen ja Nils-Gustav Hahl perustivat Artek-yhtiön myymään huonekaluja. Paimio-tuolia on valmistettu siitä lähtien Hyvin dokumentoitu.
New York. Vuonna 1938 tuoli oli kunniapaikalla Aallon näyttelyssä New Yorkin modernin taiteen museossa Hyvin dokumentoitu.
Yhä Turun seudulla. Aallon huonekaluja valmistaa yhä Korhosen huonekalutehdas Turun seudulla, Artekin perinteinen valmistaja Hyvin dokumentoitu.

Napauta tuolin numeroita ja sitten vuosilukuja alla.

Parantolasta New Yorkiin

Paimio-nojatuoli vuodelta 1932. Napauta tuolin numeroita ja seuraa sitten sen matkaa parantolasta New Yorkiin.Yksinkertaistettu sivukuva, ei tekninen piirustus.

Mistä me tiedämme?

Tuolia valmistetaan ja myydään yhä, ja Artek kertoo sen historian. Aallon elämästä ja töistä on kirjoitettu paljon. Funkiskodin ajatukset, valo, ilma ja käytännölliset huonekalut, ovat yleistä arkkitehtuurin historiaa; emme löytäneet lähteitä siitä, miten tavalliset turkulaisperheet sisustivat kotinsa vuoden 1930 tienoilla.

Miksi tällä on merkitystä

Paimio-tuoli osoittaa, että hyvä muotoilu voi alkaa hyvin käytännöllisestä ongelmasta: sairaiden ihmisten hengityksen helpottamisesta. Suomalainen muotoilu tuli myöhemmin tunnetuksi yksinkertaisista, käyttökelpoisista ja kauniista esineistä, ja suuri osa tuosta maineesta alkoi Aallon huonekaluista, jotka tehtiin ensin rakennuksiin Turussa ja sen ympärillä.

Lähteet ja lisälukemista

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.