Sunnuntai-iltana toukokuussa 1681 kaksi oppipoikaa laukaisi kotitekoisen aseen turkulaisessa verstaassa. Seuraavana päivänä suurin osa kaupungista ja sen tuomiokirkko oli tuhkana. Se ei ollut ensimmäinen kerta. Turku oli rakennettu puusta, ja se paloi yhä uudelleen.
Puinen kaupunki
- Neljä korttelia. 1600-luvulla Turussa oli neljä korttelia. Kirkkokortteli, Luostarin kortteli ja Mätäjärvi olivat Aurajoen tuomiokirkon puolella, jota kutsuttiin suureksi puoleksi. Joen toisella rannalla oleva Aninkainen oli pieni puoli Hyvin dokumentoitu.
- Harmaita puutaloja. Useimmat talot olivat puisia. Kivitaloja oli lähinnä Kirkkokorttelissa ja torien ympärillä. Valtio halusi kaupunkien talot maalattaviksi punamullalla, mutta Turussa useimmat jäivät harmaiksi Hyvin dokumentoitu.
- Tuli jokaisessa talossa. Ruoka laitettiin ja talot lämmitettiin avotulella ja uuneilla. Joissakin huoneissa ei ollut lainkaan savupiippua, joten savu löysi tiensä ulos reiästä tai ovesta Hyvin dokumentoitu.
- Montako asukasta? Veroluetteloissa on enimmillään 3 344 henkeä vuonna 1662, mutta moni ei maksanut veroa eikä siksi näy niissä. Historioitsija Tauno Perälä arvioi, että 1600-luvun lopulla Turussa asui 5 300–6 800 ihmistä Todennäköinen.
- Suoria katuja. Vuonna 1652 insinööri Hannu Hannunpoika laati Pietari Brahen käskystä (pysäkki 17) uuden asemakaavan. Aninkainen sai tiukan ruutukaavan, kun taas suuri puoli säilytti vanhan pohjansa muutamaa oikaistua katua lukuun ottamatta. Kaavaa noudatettiin aina vuoden 1827 suurpaloon asti (pysäkki 27) Hyvin dokumentoitu.
Palo palon perään
- Pitkä luettelo. Turussa oli ennen vuotta 1600 ainakin 21 tulipaloa, ja pelkästään 1500-luvulla 11 suurempaa. Kaikkiaan Turussa tiedetään olleen ainakin 31 suurpaloa, kun lasketaan vain palot, joissa tuhoutui ainakin yksi neljästä korttelista Hyvin dokumentoitu.
- Muita pahempi. Suomen puukaupunkeja koskevan tutkimuksen mukaan kaupunki paloi 1500- ja 1600-luvuilla keskimäärin noin kaksi kertaa vuosisadassa. Turku paloi paljon useammin Hyvin dokumentoitu.
- 13. toukokuuta 1656. Tuli syttyi kello viiden ja kuuden välillä aamulla porvari Henrik Paturin talossa Koulukadulla. Myrskytuuli levitti sen suuren puolen kaikkiin kolmeen kortteliin, ja 450 taloa paloi. Raastuvanoikeus kutsui sitä ”Jumalan rangaistuksena lähettämäksi rajuksi tulipaloksi” Hyvin dokumentoitu.
- Herneet tulella. Oikeudessa yksi Paturin piioista kertoi sytyttäneensä tulen keittääkseen herneitä, kuten emäntä oli käskenyt. Paturi tuomittiin kuolemaan, mutta hovioikeus muutti tuomion sakoiksi. Hän näkyy kaupungin veroluetteloissa vielä myöhempinäkin vuosina Hyvin dokumentoitu.
- Suorempi katu. Palon jälkeen, huhtikuussa 1657, uusi Kirkkokatu linjattiin suoraan torilta tuomiokirkolle Hyvin dokumentoitu.
Sunnuntai 29. toukokuuta 1681
- Pojat ja ase. Mestarit olivat kirkossa. Hatuntekijämestari Philip Bertilssonin verstaassa Linnankadulla Aninkaisten puolella oppipojat Anders Matsson ja Henrich Erichson leikkivät kotitekoisella aseella. Henrich oli ostanut sormenpaksuisen metalliputken kolmella kupariäyrillä kahdeksan päivää aiemmin. He latasivat sen kivillä ja hiekalla ja laukaisivat sen palavalla tikulla Hyvin dokumentoitu.
- Savua ullakolla. Palo huomattiin, kun kirkonkellot soivat iltajumalanpalveluksen päättymisen merkiksi. Anders näki savua ullakolla ja liekkejä verstaan katolla Hyvin dokumentoitu.
- Kuivaa ja tuulista. Pitkän ja kuivan kevään jälkeen ja tuulisessa säässä tuli poltti koko pohjoisen puolen tulliporteille asti, poltti sillan Aurajoen yli ja pyyhkäisi suuren puolen läpi Hyvin dokumentoitu.
- Tuomiokirkko sortuu. Tuomiokirkko paloi taideaarteineen. Hollantilaisen kirjeen mukaan sen tornit ja kellot romahtivat maahan, ja hovioikeuden talo ja raatihuone tuhoutuivat. Akatemia ja sen kirjasto säilyivät Hyvin dokumentoitu.
- Vahinkojen laskua. Viikkoa myöhemmin Turussa kirjoitetun kirjeen mukaan 800–900 taloa oli palanut ja vain kuudesosa kaupungista oli säästynyt. Kuolleita siinä mainitaan vain kaksi Todennäköinen.
- Kuolemantuomio. Raastuvanoikeus tuomitsi Anders Matssonin kuolemaan kaupunginlain mukaan 23. heinäkuuta 1681. Kuolemantuomio meni aina hovioikeuteen, mutta emme tiedä, mitä hänelle tapahtui, koska lähes kaikki hovioikeuden 1600-luvun asiakirjat paloivat myöhemmin. Henrich oli paennut eikä häntä koskaan tuomittu Hyvin dokumentoitu.
- Jälleenrakennus. Tuomiokirkolle tuli lahjoituksia koko valtakunnasta, mutta porvarit saivat paljon vähemmän apua omien talojensa rakentamiseen. Tuomiokirkko sai uuden barokkitornin, joka seisoi vuodesta 1689, kunnes salama tuhosi sen vuonna 1738 Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?
Turun raastuvanoikeuden pöytäkirjat ovat säilyneet, ja ne kertovat oikeudenkäynneistä, pojista ja piioista. Turussa 4. kesäkuuta 1681 kirjoitettu hollantilainen kirje kuvaa vahingot. Sen mukaan Turku oli palanut 19 kertaa vuodesta 1310 eikä koskaan menettänyt yli 200 taloa kerralla, mutta kaupungin omat asiakirjat laskevat vuonna 1656 palaneen 450 taloa. Kiireessä, kaukana tai vuosisatoja myöhemmin kirjoitetut luvut voivat olla vääriä. Yksi nykyinen kirjoitus ajoittaa jopa palon vuoteen 1678 täsmälleen samalla tarinalla kuin vuonna 1681, ja kyse on luultavasti samasta palosta väärällä vuosiluvulla Kiistanalainen. Vielä yksi ansa: Ruotsissa oli yhä käytössä vanha juliaaninen kalenteri, joten 29. toukokuuta 1681 oli nykyisen kalenterin mukaan 8. kesäkuuta.