Turku 1000
Pysäkki 47 / 50
2011

Euroopan kulttuuripääkaupunki

Vuonna 2011 Turku oli toinen Euroopan kahdesta kulttuuripääkaupungista yhdessä Tallinnan kanssa. Koko vuoden kaupunki oli täynnä näyttelyitä, konsertteja ja tapahtumia, joista monet olivat tavallisten ihmisten tekemiä. Sitten tuli lasku ja oikeusjuttu.

2000-luku ja nykyhetki · Tasavalta
Iso tarina

Euroopan kulttuuripääkaupunki

Euroopan unioni nimeää joka vuosi yhden tai useamman kaupungin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi. Vuonna 2011 vuorossa olivat Turku ja Viron pääkaupunki Tallinna aivan Suomenlahden toisella puolella. Turku käytti vuoden tuodakseen kulttuuria kaupungin joka kolkkaan, suurista näyttelyistä pieniin kaupunginosatapahtumiin.

Turku on Fire

  • Kaksi kaupunkia. Turku jakoi Euroopan kulttuuripääkaupungin 2011 tittelin Tallinnan kanssa Hyvin dokumentoitu.
  • Iskulause. Turun iskulause oli ”Turku on Fire”. Se viittasi sekä kaupungin historian moniin suuriin paloihin, kuten Turun paloon vuonna 1827 (pysäkki 27), että vuoden tekijöiden intoon Hyvin dokumentoitu.
  • Kuka järjesti. Vuoden järjesti Turku 2011 -säätiö. Sen hallituksen puheenjohtaja oli Christoffer Taxell Hyvin dokumentoitu.
  • Alku. Vuosi avattiin tammikuussa 2011 Todennäköinen.

Hankkeiden vuosi

  • Noin 150–160 hanketta. Euroopan komissio laskee 150 kulttuurihanketta, kun taas Turun kaupungin raportti laskee niitä 160 Hyvin dokumentoitu.
  • Lähellä kotia. Moni hanke toteutui tavallisissa kaupunginosissa. Kaupunginosaviikkoja järjestettiin 11 kaupunginosassa ja seuraavana vuonna 13:ssa. Yli 120 harrastajan musikaali myi kaikki kahdeksan näytöstään loppuun, ja Keskuspuistoon tehtiin 11 kulttuuriliikuntareittiä Hyvin dokumentoitu.
  • Auttajat. Vuoden hankkeissa työskenteli yli 400 vapaaehtoista Hyvin dokumentoitu.
  • Uusi näyttämö. Päänäyttämö oli Logomo, kulttuurikeskukseksi muutettu vanha rautatiekonepaja (ks. toinen aihe) Hyvin dokumentoitu.

Kävijät ja arviot

  • Kaksi miljoonaa käyntiä. Säätiö arvioi vuoden aikana tehdyn noin kaksi miljoonaa käyntiä. Kyselyn mukaan noin 500 000 15–79-vuotiasta suomalaista kävi ainakin yhdessä tapahtumassa, keskimäärin noin neljä kertaa Hyvin dokumentoitu.
  • Enimmäkseen tyytyväisiä. Osallistuneista 87 % piti vuotta erittäin tai melko myönteisenä. Turkulaisista 64 % sanoi kaupungin ilmapiirin parantuneen, ja 59 % oli entistä ylpeämpiä kaupungistaan Hyvin dokumentoitu.
  • Uudestaan? 52 % halusi samanlaisen vuoden uudelleen, 24 % ei Hyvin dokumentoitu.

Rahat

  • Kolme osaa. Valtio antoi 17,3 miljoonaa euroa, Turun kaupunki 17,8 miljoonaa ja yritykset, rahastot, säätiöt ja EU noin 20,4 miljoonaa: yhteensä noin 55,5 miljoonaa euroa Hyvin dokumentoitu.
  • Vaikutus. Turun yliopiston taloustieteilijät arvioivat, että vuosi synnytti alueelle noin 260 miljoonan euron tuotannon ja 3 300 henkilötyövuotta, suurimmaksi osaksi matkailun kautta Hyvin dokumentoitu.
  • Lasku jälkikäteen. Vuonna 2014 opetus- ja kulttuuriministeriö vaati takaisin noin 2,17 miljoonaa euroa valtionavustusta. Tammikuussa 2018 korkein hallinto-oikeus määräsi säätiön palauttamaan 1 975 705,46 euroa ilman korkoa. Se oli ensimmäinen kerta, kun valtio vaati kulttuuripääkaupungilta rahaa takaisin Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Kulttuurivuotta tutkittiin poikkeuksellisen tarkasti: tehtiin kyselyjä, taloustutkimus, loppuraportti ja lopulta oikeuden päätös. Jotkin luvut ovat arvioita, kuten kaksi miljoonaa käyntiä. Lähteet ovat hieman eri mieltä hankkeiden määrästä, ja kokonaisbudjetti on oma summamme kolmesta rahoitusluvusta.

  • Valtio
  • Turun kaupunki
  • Yritykset, rahastot, EU ja muut
  • palautettu

noin 55,5 miljoonaa euroa

260miljoonaa euroa tuotantoa alueelle
3 300henkilötyövuotta
Mistä Turku 2011 -vuoden rahat tulivat, mitä vuosi tuotti ja mitä maksettiin takaisin, sekä mitä ihmiset siitä ajattelivat.Kokonaisbudjetti on oma summamme kolmesta rahoituslähteestä.
Miksi tällä on merkitystä

Vuosi toi Turkuun kävijöitä ja rahaa ja antoi vanhalle teollisuusrakennukselle uuden elämän Logomona. Monet asukkaat osallistuivat omassa kaupunginosassaan. Takaisinmaksujuttu muistuttaa, että julkiseen rahaan liittyy sääntöjä ja että onnistuneenkin festivaalin on tehtävä tiliä jokaisesta eurosta.

Kevyemmin

Logomo, katutaide ja jokiranta

Kulttuurivuoden ja sitä seuranneiden vuosien selvimpiä jälkiä ovat paikat: kulttuurikeskukseksi muutettu vanha rautatiekonepaja, laillisia paikkoja graffiteille ja jokiranta, jossa turkulaiset kohtaavat kesäiltaisin.

Logomo

  • Rautatiekonepaja. Valtionrautateiden konepaja Turun rautatieaseman viereen rakennettiin vuonna 1876. Siitä tuli yksi valtionrautateiden viidestä pääkonepajasta, ja se suljettiin vuonna 2003 Hyvin dokumentoitu.
  • Kulttuurikeskus. Vuonna 2011 se kunnostettiin kulttuurivuoden päänäyttämöksi. Logomossa on 24 000 m² tilaa, ja sen ensimmäisiin näyttelyihin kuuluivat Tom of Finlandin retrospektiivi ja UEFA:n jalkapallonäyttely ”Only a game?” Hyvin dokumentoitu.
  • Teatteria ja televisiota. Turun kaupunginteatteri esiintyi Logomossa oman talonsa remontin ajan, syksyyn 2017 asti. Siellä on kuvattu tv-ohjelmia, kuten The Voice of Finlandia, ja Suomen euroviisukarsinta UMK järjestettiin siellä vuosina 2019, 2022 ja 2023 Hyvin dokumentoitu.
  • Vilkas paikka. Vuonna 2016 Logomossa oli yli 1 000 tapahtumaa ja yli 369 000 kävijää. Sen rakennuksissa toimii yli 70 yritystä Hyvin dokumentoitu.

Laillista graffitia

  • Seinä ja seitsemän konttia. Turussa on laillinen graffitiseinä Kupittaalla ja seitsemän taidekonttia: vanhoja merikontteja puistoissa ja aukioilla eri puolilla kaupunkia, Pernosta ja Runosmäestä Veistämöntorille Hyvin dokumentoitu.
  • Säännöt. Maalaaminen on ilmaista, mahdollista ympäri vuoden eikä vaadi lupaa tai varausta. Paikalla on jopa kierrätyspiste tyhjille spraypulloille Hyvin dokumentoitu.
  • Muraalit. Seinämaalauksia eli muraaleja löytyy myös eri puolilta kaupunkia, esimerkiksi Runosmäestä, Varissuolta ja Pansiosta Hyvin dokumentoitu.
  • Mistä lähtien? Lähteemme eivät kerro, milloin seinä tai kontit tulivat paikoilleen Hyvin dokumentoitu.

Elämää joen varrella

  • Aurajoki. Aurajoki on noin 70 kilometriä pitkä. Se virtaa Turun läpi vajaan 9 kilometrin matkan ja on keskimäärin noin 50 metriä leveä Hyvin dokumentoitu.
  • Sillat. Joen ylittää Turussa kymmenen tai yksitoista siltaa lähteestä riippuen. Vanhin yhä pystyssä oleva, Auransilta, on vuodelta 1904, ja uusin, kevyen liikenteen Kirjastosilta, vuodelta 2013 Hyvin dokumentoitu.
  • Valoja ja terasseja. Vuonna 1997 alkanut valaistusprojekti antoi jokirannalle sen iltailmeen. Läntinen Rantakatu on kävelykatu, ja rannoilla on noin 20 ravintolalaivaa, joiden kansia käytetään kesäterasseina Hyvin dokumentoitu.
  • Föri. Vuodesta 1904 pieni Föri-lautta on kuljettanut ihmisiä joen yli lähellä jokisuuta. Se on ilmainen, ottaa enintään 75 matkustajaa ja on kulkenut sähköllä vuodesta 2017 Hyvin dokumentoitu.
Logomo rautatiekonepajasta kulttuurikeskukseksi, kontti jonka voit maalata itse, ja Föri vuosien varrella.Kuvat ovat yksinkertaisia piirroksia, eivät mittakaavassa. Kontin maali on vain sinun näytölläsi.
Mistä me tiedämme?

Logomon historia on peräisin tietosanakirja-artikkelista ja kaupungin ratapiharaportista. Graffitiseinän ja taidekonttien säännöt ovat kaupungin omilta palvelusivuilta. Joesta käytimme tietosanakirja-artikkeleita, jotka ovat eri mieltä siltojen määrästä. Emme löytäneet tietoa siitä, milloin laillinen graffiti alkoi Turussa tai kuka muraalit maalasi.

Miksi tällä on merkitystä

Turku käyttää vanhoja paikkojaan yhä uudelleen: rautatiekonepajasta tulee näyttämö, merikonteista kankaita ja vuonna 1903 rakennettu lautta kuljettaa yhä ihmisiä joka päivä. Jokirannat, jotka ennen olivat laivojen ja työn paikkoja, ovat nyt paikkoja, joissa kaupunki viettää vapaa-aikaansa.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Euroopan komissio: Tallinn and Turku — iskulause ”Turku on Fire” ja ohjelma (englanniksi).
  2. Turun kaupungin tutkimusraportti 1/2013 kulttuurivuodesta — 160 hanketta, vapaaehtoiset ja kaupunginosaviikot.
  3. Yle: Turku 2011 -säätiön loppuraportti — valtion, kaupungin ja muiden rahoitus.
  4. Yle: käynnit ja tammikuun 2012 kysely siitä, miten suomalaiset näkivät kulttuurivuoden.
  5. Yle: kulttuurivuoden taloudelliset vaikutukset (Turun kauppakorkeakoulu, 2012).
  6. Turun kaupunki: Turku 2011 Foundation required to pay back disputed government aid (25.1.2018) (englanniksi).
  7. Logomo — vuoden 1876 konepaja, vuoden 2011 kulttuurikeskus ja sen myöhempi käyttö (englanniksi).
  8. Turun kaupunki: Turun ratapihan kulttuuriympäristöselvitys (2017) — konepaja vuodesta 1876 sulkemiseen vuonna 2003.
  9. Suomi.fi: Turun kaupungin taidekontit ja graffitiseinä — paikat, säännöt ja osoitteet (englanniksi).
  10. Hoods: Lähde muraalimatkalle Turkuun — muraaleja Runosmäessä, Varissuolla, Pansiossa ja muualla (englanniksi).
  11. Föri — vuonna 1903 rakennettu jokilautta, sen moottorit, ylitys ja jääsilta (englanniksi).
  12. Visit Turku: Föri city ferry — ilmainen kyyti vuodesta 1904 (englanniksi).
  13. Aurajoki — joki kaupungissa, sillat, ravintolalaivat, valaistus ja tapahtumat.
  14. Turku — kulttuuripääkaupunki yhdessä Tallinnan kanssa, ja Aurajoen sillat (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.