Vuonna 1556 kuningas Kustaa I teki 18-vuotiaasta pojastaan Juhanasta Suomen herttuan. Seitsemän vuoden ajan Turun linna oli renessanssihovin keskus, loistokkaampi kuin mikään, mitä Suomessa oli ennen nähty. Kaikki päättyi siihen, että Juhanan oma veli lähetti armeijan piirittämään linnaa.
Herttuakunta kuninkaan pojalle
- Toinen poika. Juhana syntyi vuonna 1537 Kustaa I:n toisena poikana. Hänen neljä vuotta vanhempi velipuolensa Eerik oli kruununperillinen Hyvin dokumentoitu.
- Herttua 18-vuotiaana. Vuonna 1556 Kustaa teki Juhanasta Suomen herttuan. Herttuakuntaan kuuluivat Varsinais-Suomi, Raasepori ja läntinen Uusimaa sekä Ala-Satakunta. Juhana hallitsi kuninkaan puolesta myös muuta Suomea Hyvin dokumentoitu.
- Osa Ruotsia. Suomi ei ollut erillinen valtio. Herttuakunta antoi Juhanalle maita, tuloja ja valtaa, mutta se kuului yhä Ruotsin valtakuntaan Hyvin dokumentoitu.
Renessanssihovi Turussa
- Mitä renessanssi tarkoittaa. Sana tarkoittaa uudestisyntymistä. Italiasta levisi kaikkialle Eurooppaan uusi tyyli, jonka esikuvina olivat antiikin Rooma ja Kreikka. Ruhtinaat osoittivat valtaansa komeilla rakennuksilla, taiteella, musiikilla ja juhlilla Hyvin dokumentoitu.
- Linna uudistetaan. Juhana teki Turun linnasta kotinsa ja koristi sen loistolla, jollaista Suomessa ei ollut ennen nähty. Lähes kaikki vanhan linnan huoneet uudistettiin. Linnaan rakennettiin uusi renessanssikerros, jossa olivat Kuninkaansali ja Kuningattarensali Hyvin dokumentoitu.
- Saksanhirviä Ruissalossa. Ruissalon saaresta tuli herttuan metsästyspuisto. Saarelle tuotiin saksanhirviä vuonna 1562. Viimeinen tieto saaren hirvistä on vuodelta 1599 Hyvin dokumentoitu.
- Turnajaiset Kupittaalla. Ritariturnajaisia ja juhannusjuhlia pidettiin Kupittaan kentillä kaupungin itäpuolella Hyvin dokumentoitu.
- Huippukausi. Hovielämä Turun linnassa ei ollut koskaan loistokkaampaa kuin 1550-luvun lopulla ja 1560-luvun alussa Hyvin dokumentoitu.
Veli veljeä vastaan
- Uusi kuningas. Kustaa I kuoli vuonna 1560, ja Eerikistä tuli kuningas Eerik XIV. Hän ei luottanut veljiinsä. Vuonna 1561 Arbogan artiklat rajoittivat herttuoiden valtaa Hyvin dokumentoitu.
- Sopimus Puolan kanssa. Ruotsi ja Puola kilpailivat Liivinmaasta, nykyisestä Virosta ja Latviasta. Juhana lainasi Puolan kuninkaalle 120 000 taaleria ja sai pantiksi seitsemän linnaa Liivinmaalta. Eerikin silmissä veli harjoitti omaa ulkopolitiikkaansa Hyvin dokumentoitu.
- Häät. Lokakuun 4. päivänä 1562 Juhana nai Puolan kuninkaan sisaren Katariina Jagellonican Vilnassa vastoin Eerikin tahtoa (aihe 2) Hyvin dokumentoitu.
- Maanpetos. Kesäkuussa 1563 säädyt totesivat Juhanan Tukholmassa syylliseksi maanpetokseen. Hänet tuomittiin menettämään henkensä, omaisuutensa ja oikeutensa kruunuun. Eerik lähetti armeijan Suomeen Hyvin dokumentoitu.
- Piiritys. Armeijan kerrotaan olleen 10 000 miehen vahvuinen. Juhana puolusti linnaa noin 1 200 miehen kanssa. Elokuun 12. päivänä 1563 hän antautui, kun hänelle luvattiin ruhtinaalle sopiva vankeus Todennäköinen.
- Rangaistus. Juhana ja Katariina vietiin Gripsholmin linnaan Ruotsiin. Tukholmassa teloitettiin noin 30 Juhanan kannattajaa Hyvin dokumentoitu.
- Pyörä kääntyy. Pariskunta vapautettiin vuonna 1567. Vuonna 1568 Juhana ja hänen nuorempi veljensä Kaarle syrjäyttivät Eerikin, ja Juhanasta tuli kuningas Juhana III. Eerik vietti loppuelämänsä vankina ja kuoli vuonna 1577 Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?
Linna itse on todiste: Juhanan renessanssikerros on yhä paikallaan. Useimmat päivämäärät ovat peräisin kuninkaallisista kirjeistä ja asiakirjoista, joita ruotsalaiset ja suomalaiset historioitsijat ovat tutkineet. Eerikin armeijan koko on epävarmempi. Joidenkin kertomusten mukaan miehiä oli 10 000, mikä voi olla liioittelua.