Turku 1000
Pysäkki 11 / 50
1509

Tanskalaiset ryöstävät Turun

Elokuisena yönä 1509 tanskalainen laivasto livahtaa Aurajokea ylös. Viiden päivän ajan hyökkääjät ryöstävät kaupunkia ja tuomiokirkkoa.

Myöhäiskeskiaika · gotiikka
Iso tarina

Elokuun yö 1509

Noin keskiyöllä 2. elokuuta 1509 tanskalaiset laivat livahtivat pimeässä Aurajokea ylös. Viiden päivän ajan hyökkääjät ryöstivät Turkua ja sen tuomiokirkkoa ja purjehtivat sitten pois vankeineen. Se oli yksi keskiaikaisen Turun pahimmista onnettomuuksista.

Sota unionin sisällä

  • Syrjäytetty kuningas. Tanskan kuningas Hans kruunattiin myös Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1497. Vuonna 1501 Ruotsin ylimykset nousivat häntä vastaan, ja Ruotsia hallitsivat jälleen sen omat valtionhoitajat Hyvin dokumentoitu.
  • Valtionhoitajat. Vuodesta 1504 valtionhoitaja oli Svante Nilsson. Hans ei luopunut vaatimuksestaan, ja sota venyi yli kymmeneksi vuodeksi Hyvin dokumentoitu.
  • Sota merellä. Vuodesta 1507 Hans lähetti laivastonsa hyökkäämään Ruotsin rannikoille. Heinäkuussa 1507 hänen kapteeninsa Søren Norby poltti Kastelholman linnan Ahvenanmaalla, lyhyen purjehdusmatkan päässä Turusta Hyvin dokumentoitu.
  • Vihdoin rauha. Sota päättyi Malmön rauhaan vuonna 1512 Hyvin dokumentoitu.

Viisi päivää elokuussa

  • Avoin kaupunki. Turussa asui enintään noin 2 000 ihmistä. Suomen kaupungeista vain Viipurilla oli kaupunginmuuri. Turun linna seisoi saarellaan lähellä joen suuta, noin 3 kilometrin päässä kaupungista Hyvin dokumentoitu.
  • Linnan ohi. Noin keskiyöllä torstaina 2. elokuuta Otto Ruudin johtama tanskalainen joukko livahti pimeässä puolustuksen ohi Hyvin dokumentoitu.
  • Surmia ja ryöstöä. Hyökkääjät surmasivat raadin jäseniä, pappeja ja muita. Tuomiokirkon ympärillä oleva muuri ei pysäyttänyt heitä. He veivät piispan hiipan ja sauvan, kalkkeja, pyhäinkuvia ja kirkon koristeita sekä kirjoja, kuparia, tinaa ja rautaa Hyvin dokumentoitu.
  • Vangit. Tanskalaiset viipyivät tiistaihin 7. elokuuta ja purjehtivat pois vieden johtavia porvareita vankeina Kööpenhaminaan. Naantalin luostarin munkit lähtivät neuvottelemaan lunnaista Hyvin dokumentoitu.
  • Poltettiinko kaupunki? Eräs 1530-luvulla kirjoitettu ruotsalainen kronikka sanoo niin. Vuonna 1509 kirjoitetut kirjeet puhuvat tuhosta mutta eivät tulipalosta Kiistanalainen.

Jälkien korjaaminen

  • ”Suunnaton ja korvaamaton vahinko.” Elokuun 16. päivänä piispa Johannes Olavi kuvasi menetyksiä näillä sanoilla Hyvin dokumentoitu.
  • Juhla haavojen parantamiseksi. Vuonna 1514 autuaan piispa Hemmingin suuri juhla toi väkijoukkoja Turkuun. Tuomiokirkkoa ei ollut vieläkään täysin korjattu Hyvin dokumentoitu.
  • Ei viimeinen kerta. Vuonna 1522, unionin päättäneen sodan aikana, tanskalainen laivasto hyökkäsi Turkuun uudelleen Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Laajin kertomus on piispa Paavali Juustenin 1570-luvulla kirjoittamassa Suomen piispojen kronikassa, yli kuusikymmentä vuotta myöhemmin. Väli on pitkä, mutta vuonna 1509 kirjoitetut kirjeet vahvistavat hänen pääkohtansa: päivämäärät, menetykset ja vangit. Siitä, mistä kirjeet vaikenevat, kuten tulipalosta, historioitsijat eivät voi olla varmoja.

noin 3 kmTurun linnaTuomiokirkkoSuurtoriTuomiokirkon muuriAninkainenAurajokiMerelle← Kastelholm, Ahvenanmaa?→ København
Hyökkäys viidessä vaiheessa. Valitse vaihe; katso vaiheessa 2, miten laivat livahtavat yöllä linnan ohi.Kaaviokuva, ei mittakaavassa. Talot ovat havainnollistavia.
Miksi tällä on merkitystä

Hyökkäys osoitti, miten avoin Turku oli mereltä tulevalle hyökkäykselle: rikas kaupunki ilman muuria ja linna, jonka ohi laivat pääsivät pimeässä. Unionin sodat päättyivät vuonna 1523, kun Kustaa Vaasasta tuli Ruotsin kuningas. Muutamassa vuodessa hänen uskonpuhdistuksensa vei tuomiokirkolta vielä enemmän kuin tanskalaiset (pysäkki 12).

Kevyemmin

Pahat uutiset kulkevat: kirjeet, laivat ja tulet

Ei ollut sanomalehtiä, postia eikä lennätintä. Miten muu valtakunta sai tietää, että Turku oli ryöstetty? Säilyneiden kirjeiden ansiosta voimme seurata vuoden 1509 uutista lähes päivä päivältä.

  • Viejän vauhtia. Uutinen kulki sen ihmisen vauhtia, joka sitä kantoi. Kirje kirjoitettiin, taiteltiin, sinetöitiin ja annettiin palvelijalle, lähetille tai luotettavalle matkalaiselle Hyvin dokumentoitu.
  • Meritiet ja jäätiet. Kesällä meri oli nopein tie Suomen ja Ruotsin välillä. Talvella matkattiin reellä, jopa jään yli. Pahimpia aikoja olivat kevään ja syksyn kelirikot, jolloin eivät veneet eivätkä reet päässeet kulkemaan Todennäköinen.
  • 1509 kirje kirjeeltä. Arkkipiispa kirjoitti hyökkäyksestä Uppsalasta 11. elokuuta. Uutinen oli tavoittanut Danzigin viimeistään 13. syyskuuta. Tallinnassa, aivan lahden toisella puolella, ensimmäinen säilynyt kirje asiasta on 18. marraskuuta Hyvin dokumentoitu.
  • Vanhentunut uutinen. Elokuun 13. päivänä eräs upseeri saaristossa kirjoitti, että Turku oli piiritetty. Tanskalaiset olivat lähteneet kuusi päivää aiemmin, eikä hän ollut kuullut siitä Hyvin dokumentoitu.
  • Suusta suuhun. Useimmat kuulivat uutiset satamassa, torilla tai kirkon ovella. Se oli nopeampaa kuin kirje, mutta huhut paisuivat matkalla Todennäköinen.
  • Vainovalkeat. Äkillisestä hyökkäyksestä oli nopeampikin merkki: kukkuloille sytytettyjen vainovalkeiden ketju. Niitä tunnettiin Ruotsissa ja Suomessa myöhäisrautakaudelta lähtien, ja keskiajan lait mainitsevat ne Hyvin dokumentoitu.
  • Ensimmäinen posti. Säännöllinen postilaitos aloitti Suomessa vasta 6. syyskuuta 1638, kun kenraalikuvernööri Pietari Brahe perusti sen Hyvin dokumentoitu.
Kirkko ilmoitustauluna

Kuninkaan määräykset ja piispojen kirjeet luettiin ääneen kirkossa sunnuntain messun jälkeen. Useimmille maaseudun ihmisille pitäjän kirkko oli paikka, jonne viralliset uutiset saapuivat Todennäköinen.

Miten vanhan kirjeen päiväys luetaan

Keskiajan kirjoittajat päiväsivät kirjeensä usein kirkkovuoden mukaan numeroiden sijaan. Kirjeen päiväys saattoi olla ”Pyhän Laurentiuksen päivän jälkeisenä päivänä”. Laurin päivä on 10. elokuuta, joten se tarkoittaa 11. elokuuta. Historioitsijat muuntavat tällaiset päiväykset tavallisiksi ennen kuin kirjeet voi asettaa järjestykseen, kuten alla olevalla kartalla.

TurkuNaantaliHämeen linnaTukholmaUppsalasaaristoDanzigTallinna
2 elokuuta 1509

    Päivämäärät ovat säilyneistä kirjeistä. Kukin paikka kuuli uutisen viimeistään sinä päivänä.

    Vainovalkeat rannikolla

    Ruotsissa ja Suomessa kukkuloille rakennettujen merkkitulien ketju, ruotsiksi vårdkasar tai bötar ja suomeksi vainovalkeat tai vartiotulet, varoitti hyökkäyksistä myöhäisrautakaudelta lähtien. Ne rakennettiin pihkaisesta puusta, jotta ne palaisivat kirkkaasti, ja keskiajan lait, kuten Upplannin laki, mainitsevat ne. Vuonna 1555 Olaus Magnus kuvasi ne keinoksi kutsua aseelliset puolustajat koolle. Hyvin dokumentoitu

    Paina Toista tai siirrä liukusäädintä ja seuraa uutista Itämeren ympäri. Napsauta paikkaa ja lue, mitä sen kirje kertoo. Sytytä sitten vainovalkeiden ketju.Päivämäärät ovat säilyneistä kirjeistä, joten kukin paikka kuuli uutisen sinä päivänä tai aiemmin.

    Lähteet ja lisälukemista

    1. Lamberg, M. (2023). The Sack of Turku in 1509: Recovering from a Catastrophe. Zapiski Historyczne 88(2), 97–123. Molempien aiheiden pääasiallinen lähde (englanniksi).
    2. Tanskan ja Ruotsin sota 1501–1512 — yleiskatsaus (englanniksi).
    3. Søren Norby — tanskalainen kapteeni, joka poltti Kastelholman 1507 (englanniksi).
    4. Vuosi 1522 Ruotsissa — unionin päättäneen sodan tapahtumia (englanniksi).
    5. Turun piispojen luettelo (englanniksi).
    6. Turun tuomiokirkko 1400- ja 1500-luvuilla (Turun seurakunnat, englanniksi).
    7. Merkkitulet — tulimerkit kukkuloilla (englanniksi).
    8. Posti — postilaitoksen historia Suomessa vuodesta 1638 (englanniksi).

    Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

    Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.