Turku 1000
Pysäkki 35 / 50
1917–1918

Itsenäisyys ja sisällissota Turussa

Joulukuussa 1917 Suomi julistautui itsenäiseksi. Seitsemän viikkoa myöhemmin suomalaiset taistelivat toisiaan vastaan. Turkua kutsuttiin maan vallankumouksellisimmaksi kaupungiksi, mutta se säästyi pahimmilta taisteluilta.

Jugend · Itsenäisyys
Iso tarina

Itsenäisyys ja sisällissota Turussa

Vuonna 1917 Venäjän keisarikunta hajosi, ja Suomi irtautui siitä. Suomalaiset eivät kuitenkaan olleet yksimielisiä siitä, millainen uudesta maasta piti tulla. Työläiset ja paremmin toimeentulevat olivat ajautuneet kauas toisistaan, ruoka oli loppumassa, ja kumpikin puoli perusti aseellisia kaartejaan. Tammikuussa 1918 riita muuttui sisällissodaksi. Tämä sivu kertoo, miten Turku eli nuo kuukaudet.

Punainen Turku 1917

  • Levoton kaupunki. Turun yliopiston tutkijat kuvaavat Turkua vuoden 1917 Suomen levottomimmaksi kaupungiksi. Historioitsija Rauno Lahtinen kutsuu sitä aikansa ”vallankumouksellisimmaksi kaupungiksi” ja katsoo, että sen punaiset johtajat työnsivät Helsinkiä kohti vallankumousta Todennäköinen.
  • Vallankumous Venäjällä. Maaliskuussa 1917 Pietarin vallankumous pakotti keisarin luopumaan kruunusta. Vanha järjestys alkoi murentua Suomessakin, ja maassa oli yhä kymmeniätuhansia venäläisiä sotilaita Hyvin dokumentoitu.
  • Toukokuun lakko. Turun sosialidemokraatit julistivat 28. toukokuuta 1917 yleislakon, joka sai alkunsa kaupungin palokuntalaisia koskevasta kiistasta. Venäläisten sotilaiden tukema lakkomiliisi työnsi poliisit pois kaduilta Hyvin dokumentoitu.
  • 37 tuntia. Lakkolaiset sulkivat kaupunginvaltuuston työväentaloon. Senaatin talousosaston johtaja Oskari Tokoi ja P. E. Svinhufvud tulivat sovittelemaan, ja valtuutetut päästettiin ulos kello 4 aamulla 1. kesäkuuta. Lopulta lakkolaiset saivat vain vähän. Käyttämämme kertomuksen kellonajat eivät ole keskenään johdonmukaisia Todennäköinen.
  • Voita. Elokuussa 1917 väkijoukko murtautui turkulaiseen voivarastoon ja vei 25 000 kiloa voita (aihe 2) Hyvin dokumentoitu.
  • Punainen miliisi. Syksyllä poliisi syrjäytettiin, ja punainen miliisi piti järjestystä kaupungissa. Punakaarti perusti esikuntansa Vartiovuoren vanhaan observatorioon Hyvin dokumentoitu.

Itsenäisyys

  • Marraskuun lakko. Yleislakko levisi koko Suomeen 14.–19. marraskuuta 1917. Lakon johto äänesti 16. marraskuuta niukasti vallankumouksen puolesta, mutta perui sen samana päivänä Hyvin dokumentoitu.
  • 6. joulukuuta 1917. Svinhufvudin johtama senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen 4. joulukuuta, ja eduskunta hyväksyi sen 6. joulukuuta. Sosialidemokraatit äänestivät vastaan, eivät siksi, että olisivat vastustaneet itsenäisyyttä, vaan koska he halusivat toisenlaisen tien siihen, ja esittivät oman tekstinsä Hyvin dokumentoitu.
  • Hiljaista Turussa. Turussa ei juuri juhlittu. Muutaman päivän kuluttua punainen miliisi meni lakkoon palkastaan, ja Lahtinen kutsuu seuraavia päiviä ”kauhun öiksi”. Joulukuussa 1917 otetussa valokuvassa ryöstetään hattukauppaa Todennäköinen.

Sota 1918

  • Sota alkaa. Sisällissota alkoi 27. tammikuuta 1918. Toisella puolella olivat punaiset, enimmäkseen työläisiä ja tilatonta väkeä. Toisella puolella olivat valkoiset, hallituksen joukot, joista monet olivat talollisia ja keskiluokkaisia vapaaehtoisia Hyvin dokumentoitu.
  • Turun punaiset. Helsingin, Kotkan ja Turun punakaartit olivat vallankumouksen etujoukko. Punakaarti valtasi 29. tammikuuta Suomen Pankin Turun konttorin ja tyhjensi sen kassan Hyvin dokumentoitu.
  • Kolme kuukautta. Punaiset hallitsivat Turkua noin kolme kuukautta. Itse kaupungissa ei käyty suuria taisteluja, sillä rintamat olivat pohjoisempana ja idempänä Hyvin dokumentoitu.
  • Saksalaiset tulevat. Noin 10 000 miehen saksalainen divisioona nousi 3. huhtikuuta 1918 maihin Hangossa valkoisten avuksi ja valtasi Helsingin 12.–13. huhtikuuta. Punaiset lähtivät Turusta huhtikuussa. Emme ole löytäneet tarkkoja päiviä, jolloin he lähtivät ja valkoiset ottivat vallan Todennäköinen.
  • Loppu. Sota päättyi 15. toukokuuta 1918 valkoisten voittoon. Noin 38 000 ihmistä kuoli: taisteluissa, molempien puolten teloituksissa ja vankileireillä Hyvin dokumentoitu.

Sodan jälkeen

  • Sirkkala. Yksi Suomen suurimmista vankileireistä oli Turun Sirkkalan kasarmilla. Siellä oli 3 300 punavankia, joista 176 kuoli, ja leiri toimi työleirinä heinäkuuhun 1919. Tutkijat pitävät sen oloja kohtuullisina verrattuna muihin leireihin Hyvin dokumentoitu.
  • Leirit. Koko Suomessa leireillä oli noin 80 000 punaista, heidän joukossaan 4 700 naista ja 1 500 lasta. Noin 12 500 kuoli leireillä, useimmat nälkään ja tauteihin Hyvin dokumentoitu.
  • Säästyi. Turun yliopiston tutkijoiden mukaan Turku ”säästyi suuremmalta väkivallalta” vuonna 1918, ja sodan jälkeinen kosto oli siellä lievempää kuin monilla muilla paikkakunnilla Hyvin dokumentoitu.
  • Tauti ja yliopistot. Espanjantauti tappoi satoja turkulaisia vuosina 1918–1919. Samaan aikaan perustettiin kaksi uutta yliopistoa: ruotsinkielinen Åbo Akademi vuonna 1918 ja suomenkielinen Turun yliopisto vuonna 1920 (pysäkki 36) Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Historioitsijat ovat tutkineet vuotta 1918 perusteellisesti, ja kuolleet laskettiin nimi nimeltä tutkimushankkeessa 2000-luvun alussa. Turun osalta olemme nojanneet Ylen artikkeleihin Rauno Lahtisen kirjasta Punainen Turku 1917–1918 (2016) sekä Turun yliopiston tutkijoihin. Osa yksityiskohdista on epävarmoja: vallanvaihdon tarkat päivät huhtikuussa 1918 ja toukokuun 1917 lakon kellonajat.

19171918SuomiTurku
Kaupungin poliisiPunainen miliisiPunakaartin valtaValkoinen hallitus

Napauta pistettä tai käytä painikkeita. Värikaista on likimääräinen.

Turku ja Suomi 1917–1919. Napauta pisteitä tai käy tapahtumat läpi järjestyksessä. Toinen välilehti näyttää sodan inhimillisen hinnan.Värikaista näyttää suurin piirtein, kuka piti järjestystä Turussa. Sen rajat ovat likimääräisiä, koska vallanvaihtojen tarkkoja päiviä ei löytynyt.
Miksi tällä on merkitystä

Sisällissota jätti syvän haavan. Vuosikymmenten ajan kahden puolen perheet muistivat vuoden 1918 hyvin eri tavoin: valkoiset puhuivat vapaussodasta, punaiset luokkasodasta, ja monet eivät puhuneet siitä lainkaan. Turun tarina osoittaa, että hyvin vallankumouksellinenkin kaupunki saattoi välttää pahimman väkivallan. Nykyään historioitsijat pyrkivät kertomaan molempien puolten tarinan, ja molempien puolten kuolleita muistetaan.

Kevyemmin

Ruokajonot ja mustan pörssin kauppa

Sotia käydään myös tyhjin vatsoin. Vuonna 1917 Suomesta alkoi loppua leipä. Elintarvikekortit, jonot, piilotetut viljasäkit ja salaiset kaupat tulivat osaksi arkea. Nälkä myös suututti ihmisiä, ja se viha ruokki vuoden 1918 ristiriitaa.

Minne leipä katosi?

  • 600 grammaa päivässä. Ennen kriisiä suomalainen söi noin 600 grammaa viljaa päivässä leipänä, puurona ja muuna ruokana Hyvin dokumentoitu.
  • Kasvatettu muualla. Suomi kasvatti alle 40 prosenttia tarvitsemastaan viljasta. Suurin osa lopusta tuli Venäjältä Hyvin dokumentoitu.
  • Tuonti loppuu. Keväällä 1917, kun Venäjä ajautui sekasortoon, viljan tuonti lähes loppui Hyvin dokumentoitu.
  • Lisää syöjiä. Kesällä 1917 Suomessa oli noin 100 000 venäläistä sotilasta. He olivat suomalaisen säännöstelyn ulkopuolella Hyvin dokumentoitu.

Kortit ja säännöt

  • Elintarvikekortit. Vuosien 1916 ja 1917 vaihteessa otettiin käyttöön kortit sokerille, maitotaloustuotteille ja lihalle. Ilman korttia ei voinut ostaa, vaikka rahaa olisi ollut Hyvin dokumentoitu.
  • Elintarvikelaki. Eduskunta hyväksyi elintarvikelain äänin 177–6. Laki tuli voimaan 5. kesäkuuta 1917. Kesäkuun 17. päivästä alkaen jokaisen, jolla oli yli 4 kiloa viljaa, piti luovuttaa se Hyvin dokumentoitu.
  • Työ ratkaisee. Kesällä 1917 leipäannos riippui työstä: 150 grammaa päivässä kevyessä työssä, 240 grammaa keskiraskaassa ja 300 grammaa raskaassa työssä Hyvin dokumentoitu.
  • Yhä vähemmän. Joulukuussa 1917 annos pienennettiin 200 grammaan, ja lisäkortilla sai vielä 100 grammaa, suurelta osin kauraa. Keväällä 1918 kuponki kattoi enää noin kymmenesosan ihmisen päivittäisestä tarpeesta Hyvin dokumentoitu.

Voita, jonoja ja mustaa pörssiä

  • Voiryöstö. Väkijoukko murtautui 9. elokuuta 1917 turkulaiseen voivarastoon ja vei 25 000 kiloa voita ja 400 kiloa juustoa. Yhden lähteen mukaan voi päätyi kaupungin elintarvikelautakunnalle ja myytiin voikortteja vastaan. Toisen mukaan sadat työläiset jakoivat sen ilmaiseksi Kiistanalainen.
  • Jonot. Kun kauppaan tuli tavaraa, ihmiset jonottivat tuntikausia, ja myöhään tulleet lähtivät usein kotiin tyhjin käsin. Naiset ja lapset hoitivat suuren osan jonottamisesta Todennäköinen.
  • Hamstraus. Kaupunkilaiset matkustivat maalle ostamaan ruokaa suoraan talollisilta, usein kalliilla hinnalla. Sana hamstraus, poskiaan täyttävästä hamsterista, yleistyi näinä vuosina Todennäköinen.
  • Musta pörssi. Säännöstely ja hintasäännöstely synnyttivät mustan pörssin, jossa ruoka vaihtoi omistajaa salaa ja paljon kalliimmalla. Turun mustan pörssin hintoja emme ole löytäneet Hyvin dokumentoitu.
  • Pettuleipä. Vuonna 1918 Kainuussa leipään sekoitettiin jauhettua männyn kuorta. Tämä pettuleipä oli vanha nälkävuosien ruoka Hyvin dokumentoitu.
Paljonko leipää sai? Valitse aika ja työn laji. Jokainen viipale on 60 grammaa, kymmenesosa tavallisesta päivästä.Kevään 1918 määrä perustuu tietoon, että kuponki kattoi vain noin kymmenesosan tarpeesta, joten grammat ovat arvio.
Mistä me tiedämme?

Annokset ja säännöt perustuvat ajan lakeihin ja virallisiin päätöksiin, jotka Suomi 100 -hanke on koonnut. Voiryöstö kerrotaan kahdessa lähteessä eri tavoin. Arjen yksityiskohdat, kuten jonot ja hamstraus, ovat ajan yleistä historiaa, emmekä ole löytäneet niistä nimenomaan Turkua koskevia kertomuksia.

Miksi tällä on merkitystä

Nälkä oli yksi syy siihen, että vuosien 1917–1918 ristiriidasta tuli niin katkera. Työläisistä tuntui, että paremmin toimeentulevilla oli yhä ruokaa, kun he itse näkivät nälkää, ja talolliset ja kaupunkilaiset epäilivät toisiaan. Säännöstely palasi toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen (pysäkki 40), ja monet perheet muistivat vuoden 1917 opetukset.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Yle: historioitsija Rauno Lahtinen teoksestaan Punainen Turku 1917–1918 — vallankumouksellisin kaupunki, punakaarti Vartiovuorella ja ”kauhun yöt”.
  2. Yle: Turku vuonna 1917 — voiryöstö, punainen miliisi ja vaatimattomat itsenäisyysjuhlat.
  3. Yle: Turun yleislakko toukokuussa 1917 ja työväentaloon suljettu kaupunginvaltuusto.
  4. Yle: Turun yliopiston tutkijat vuodesta 1918 Turussa — levoton kaupunki säästyi suuremmalta väkivallalta, ja Sirkkalan leiri.
  5. Finland 100: aikajana, elokuu 1917 — Turun voiryöstö 9. elokuuta (englanniksi).
  6. Finnish Civil War — marraskuun lakko, itsenäistyminen, sodan kulku, saksalaisten maihinnousu ja kuolleiden määrä (englanniksi).
  7. Finnish Civil War prison camps — Turun Sirkkalan leiri ja koko maan luvut (englanniksi).
  8. History of Turku — punaisten kolmen kuukauden valta, Sirkkalan leiri, espanjantauti ja kaksi uutta yliopistoa (englanniksi).
  9. Turun yliopiston opinnäytetyö (UTUPub): punakaarti ja Suomen Pankin Turun konttori vuonna 1918.
  10. Finland 100: viljantuonnin loppuminen Venäjältä aiheutti ruokapulan Suomessa — annokset, elintarvikelaki ja pettuleipä (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.