Turku 1000
Pysäkki 17 / 50
1640

Pietari Brahe ja Turun akatemian perustaminen

Vuonna 1640 Turku saa Suomen ensimmäisen yliopiston, maailman pohjoisimman. Sen takana on maasta pitänyt kreivi, ja sen ensimmäisiltä opiskelijoilta sahattiin sarvet.

Barokki · Suurvalta-aika
Iso tarina

Pietari Brahe ja Turun akatemian perustaminen

Vuonna 1640 Turku sai Suomen ensimmäisen yliopiston. Se oli Ruotsin valtakunnan kolmas ja tuolloin maailman pohjoisin. Suuri osa kunniasta kuuluu kreivi Pietari Brahelle, kenraalikuvernöörille, joka hallitsi Suomea kahteen otteeseen ja antoi sille postilaitoksen ja uusia kaupunkeja.

Kreivi, joka hallitsi Suomea

  • Suuri aatelinen. Pietari Brahe syntyi 18. helmikuuta 1602 yhteen Ruotsin johtavista aatelissuvuista. Hän oli Suomen kenraalikuvernööri vuosina 1637–1640 ja uudelleen 1648–1654 Hyvin dokumentoitu.
  • Kirjeet liikkeelle. Brahe perusti Suomeen postilaitoksen 6. syyskuuta 1638. Nykyinen Posti laskee historiansa tuosta päivästä Hyvin dokumentoitu.
  • Uusia kaupunkeja. Hän perusti Suomeen noin kymmenen uutta kaupunkia. Yksi niistä, Raahe, on yhä ruotsiksi Brahestad hänen mukaansa Hyvin dokumentoitu.
  • ”Tyytyväinen maahan.” Hänen patsaassaan Turussa on sanat ”Minä olin tyytyväinen maahan ja maa minuun” Todennäköinen.

Yliopisto Suomelle

  • Perustamiskirja. Turun akatemia perustettiin 26. maaliskuuta 1640 Brahen ehdotuksesta. Kuningatar Kristiina oli vasta kolmetoista, joten holhoojahallitus antoi perustamiskirjan hänen nimissään. Myös piispa Isaacus Rothovius (pysäkki 16) ja hovioikeuden presidentti Jöns Kurck olivat ajaneet asiaa Hyvin dokumentoitu.
  • Valtakunnan kolmas. Se seurasi Uppsalaa (1477) ja Tarttoa (1632) ja oli tuolloin maailman pohjoisin yliopisto Hyvin dokumentoitu.
  • Juhlavat avajaiset. Akatemia vihittiin 15. heinäkuuta 1640. Sitä ylistettiin ”Jumalan suurimmaksi hyväksi teoksi maailman luomisen jälkeen” Hyvin dokumentoitu.
  • Tuomiokirkon vieressä. Se kasvoi katedraalikoulun lukiosta (pysäkki 16) ja toimi tuomiokirkkoa ympäröivän muurin sisäpuolella Hyvin dokumentoitu.
  • Yksitoista professoria. Kolme opetti teologiaa, yksi oikeustiedettä, yksi lääketiedettä ja kuusi filosofiaa. Lähteiden mukaan opiskelijoita oli ensimmäisenä vuonna 200–250. Opetuskielet olivat latina ja ruotsi Hyvin dokumentoitu.
  • Mitä varten. Akatemian piti kouluttaa pappeja, virkamiehiä, lääkäreitä ja upseereita. Useimmista sen opiskelijoista tuli pappeja Hyvin dokumentoitu.
  • Erioikeudet. Se ei maksanut veroja eikä joutunut majoittamaan sotilaita, sillä oli oma tuomioistuin ja vankila, ja se sai antaa oppiarvoja Hyvin dokumentoitu.
  • Suomen ensimmäinen kirjapaino. Vuonna 1642 kirjanpainaja Peder Walde perusti akatemiaan Suomen ensimmäisen kirjapainon Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Akatemian oma arkisto vuosilta 1640–1828 on säilynyt, ja sen perustaminen tunnetaan hyvin. Pienet yksityiskohdat vaihtelevat silti lähteittäin: Helsingin yliopiston mukaan opiskelijoita oli vuonna 1640 250, tuomiokirkon historian mukaan noin 200. Jopa Pietari Brahen kuolinpäivä syyskuussa 1680 on yhdessä paikassa 2. ja toisessa 12. päivä.

Napsauta tiedekuntaa, kanslerin mitalia tai jotakin sinettiä.

REGIA ACADEMIA ABOENSIS · MDCXLTeologiaOikeustiedeLääketiedeFilosofia
Mitä perustamiskirja antoi
Napsauta ovea tavataksesi tiedekunnan, mitalia nähdäksesi kanslerin tai sinettiä nähdäksesi akatemian erioikeudet.Kuviteltu rakennus. Akatemia toimi vanhoissa koulurakennuksissa tuomiokirkon muurin sisällä.
Miksi tällä on merkitystä

Lähes kahdensadan vuoden ajan Suomen papit, tuomarit ja lääkärit koulutettiin Turussa. Vuoden 1827 palon jälkeen akatemia muutti Helsinkiin, ja se jatkaa elämäänsä Helsingin yliopistona.

Kevyemmin

Opiskelijaelämää, kepposia ja osakuntia 1600-luvulla

Turun ensimmäiset opiskelijat olivat nuoria naimattomia miehiä, ja useimmista oli tulossa pappeja. Ennen kuin heitä edes laskettiin opiskelijoiksi, heiltä ”riisuttiin sarvet” kuin eläimiltä. Sen jälkeen akatemia ja osakunta pitivät tarkasti silmällä, mitä he tekivät.

Opiskelijaksi

  • Depositio. Uppsalassa jokaisen uuden opiskelijan piti käydä läpi depositioksi kutsuttu vihkimisriitti, ja Turku seurasi Uppsalan mallia. Turusta itsestään ei ole toistaiseksi löytynyt kuvausta Todennäköinen.
  • Pedosta ihmiseksi. Tulokkaalla oli sarvet, aasinkorvat ja villisian torahampaat. Vanhemmat opiskelijat poistivat ne sahalla, pihdeillä ja höylällä, panivat suolaa hänen kielelleen ja kaatoivat viiniä hänen päähänsä Hyvin dokumentoitu.
  • Vuosi palvelusta. Sen jälkeen hänen piti palvella vanhempaa opiskelijaa vuoden ajan. Tätä kiusaamista kutsutaan pennalismiksi. Uppsalassa depositio kiellettiin vuonna 1691 Hyvin dokumentoitu.
  • Eurooppalainen tapa. Riitti tunnetaan 1400-luvulta lähtien. Kööpenhaminassa se lakkautettiin virallisena seremoniana vuonna 1732, ja Saksassa se säilyi 1800-luvulle Hyvin dokumentoitu.

Osakunnat

  • Kotiseudun mukaan. Noin vuonna 1643 opiskelijat jaettiin osakuntiin sen mukaan, mistä he olivat kotoisin. Kullakin osakunnalla oli professori inspehtorina Hyvin dokumentoitu.
  • Opiskelijoiden johtamia. Jäsenet, joita kutsuttiin nimellä cives, valitsivat kuraattorin johtamaan osakuntaa ja avustamaan inspehtoria Hyvin dokumentoitu.
  • Valvontaa ja apua. Osakunta valvoi jäsentensä käytöstä ja auttoi heitä vaikeina aikoina Hyvin dokumentoitu.
  • Yhä olemassa. Helsingin yliopiston osakunnat juontavat juurensa näihin Turun osakuntiin. Vuoteen 1937 asti jokaisen opiskelijan oli kuuluttava johonkin Hyvin dokumentoitu.

Säännöt, oikeus ja vankila

  • Vuokrahuoneita. Opiskelija-asuntoloita ei ollut. Opiskelijat vuokrasivat huoneita kaupunkilaisten taloista Hyvin dokumentoitu.
  • Oma tuomioistuin. Opiskelijat eivät vastanneet kaupungin oikeudelle. Heitä tuomitsi akatemian konsistori, järjestystä pitivät pedellit, ja akatemialla oli oma vankila, karsseri. Kapakkatappelu saattoi päättyä vankilaan ja pahimmat tapaukset erottamiseen Hyvin dokumentoitu.
  • Ei heiloja. Sääntöjen mukaan opiskelijoiden piti pidättäytyä seksistä, eikä opiskelija saanut mennä naimisiin opintojensa aikana Hyvin dokumentoitu.
  • Punainen mekko. Vuonna 1690 piika Kirstin Sigfredsdotter vei ylioppilas Mikael Keppilanderin konsistorin eteen rikotusta avioliittolupauksesta. Mikael oli antanut hänelle punaisen mekon ja kullatun soljen. Hän kiisti ensin, mutta suostui sitten naimaan Kirstinin Hyvin dokumentoitu.
  • Hinta. Tällaisista tapauksista saattoi seurata sakko, julkinen kirkkorangaistus ja tauko opinnoista. Palatakseen opiskelija tarvitsi papin todistuksen Hyvin dokumentoitu.
  • Ei ruuhkaa. Uusia opiskelijoita kirjoittautui vuosittain noin 60–80 Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Historioitsijat lukevat akatemian konsistorin pöytäkirjoja, ja niistä tiedämme Kirstinistä ja Mikaelista. Depositio tunnetaan Uppsalasta, jossa jopa työkalut ovat säilyneet yliopiston museossa.

Käytä työkaluja järjestyksessä ja tee ”pedosta” opiskelija.

1 vuosi
Käytä työkaluja järjestyksessä ja tee tulokkaasta opiskelija.Perustuu Uppsalan kuvauksiin. Yksityiskohdat ja vaiheiden järjestys vaihtelivat.
Miksi tällä on merkitystä

Suomen osakunnat syntyivät Turussa 1640-luvulla, ja ne toimivat yhä. Jotkin asiat ovat muuttuneet: kiusaaminen on kielletty, ja vuodesta 1937 osakuntaan liittyminen on ollut vapaaehtoista.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Per Brahe the Younger — Pietari Brahe, Suomen kenraalikuvernööri ja akatemian kansleri (englanniksi).
  2. Posti Group — 6. syyskuuta 1638 perustettu postilaitos (englanniksi).
  3. Royal Academy of Turku — Turun akatemia, perustettu 26.3.1640 (englanniksi).
  4. Helsingin yliopisto — historia: yksitoista professoria, 250 opiskelijaa, latina ja ruotsi (englanniksi).
  5. Välimaa, J. (2019). The Founding of the Royal Academy of Turku. Teoksessa A History of Finnish Higher Education. Springer (tiivistelmä, englanniksi).
  6. Turun tuomiokirkko 1600-luvulla (Turun seurakunnat): akatemia, vihkiäiset ja kirjapaino (englanniksi).
  7. Osakuntien historia: osakunnat vuodesta 1643, inspehtori, kuraattori, konsistori ja karsseri (englanniksi).
  8. Nation (university) — Suomen osakunnat ja pakollinen jäsenyys vuoteen 1937 (englanniksi).
  9. Yle 16.4.2021: opiskelijat, avioliittolupaukset ja Turun akatemian konsistori 1600-luvulla.
  10. Välimäki, M. Vill du äkta denna kvinna? Opiskelijoiden esiaviolliset suhteet ja avioliitot 1600-luvun Uppsalassa ja Turussa (ruotsiksi).
  11. Uppsalan yliopisto — nollning ja 1600-luvun depositio, kielletty 1691 (englanniksi).
  12. Store norske leksikon, ”deposisjon” (norjaksi).
  13. Deposition (university) — eurooppalaisten yliopistojen vihkimisriitti (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.