Turku 1000
Pysäkki 15 / 50
1596–1599

Nuijasota ja vuoden 1599 verilöyly

1590-luvulla Suomi joutuu kahden hallitsijan väliin. Pohjanmaan talonpojat nousevat kapinaan ja lyödään, ja vuonna 1599 Turun torilla mestataan neljätoista miestä.

Renessanssi · uskonpuhdistus
Iso tarina

Nuijasota ja vuoden 1599 verilöyly

1590-luvulla Suomella oli kaksi isäntää: kuningas Sigismund Puolassa ja hänen setänsä herttua Kaarle Tukholmassa. Talonpoikia, jotka nousivat taloissaan majailevia sotilaita vastaan, surmattiin tuhansittain. Vuonna 1599 Kaarle mestautti viimeiset Sigismundin kannattajat Turun torilla.

Kaksi isäntää

  • Kuningas kaukana. Juhana III kuoli vuonna 1592, ja hänen pojastaan Sigismundista, joka oli ollut Puolan kuningas vuodesta 1587, tuli myös Ruotsin kuningas. Hän oli katolilainen ja asui Puolassa Hyvin dokumentoitu.
  • Setä kotona. Sigismundin setä herttua Kaarle oli protestantti eikä hyväksynyt katolista kuningasta. Vuonna 1595 Söderköpingiin kokoontuneet säädyt tekivät hänestä valtionhoitajan Hyvin dokumentoitu.
  • Suomi sanoo ei. Suomen käskynhaltija Klaus Fleming pysyi uskollisena Sigismundille. Niin pysyi myös suurin osa Suomen aatelistosta, joka piti Kaarlea kapinallisena Hyvin dokumentoitu.

Nuijasota 1596–1597

  • Linnaleiri. Pitkien Venäjän-sotien jälkeen Fleming piti sotilaansa Suomessa. Heidät majoitettiin taloihin niin sanottuun linnaleiriin, ja talonpoikien piti antaa heille asunto ja ruoka. Se oli kaikkein vihatuin rasitus Hyvin dokumentoitu.
  • Nuijat miekkoja vastaan. Marraskuun 25. päivänä 1596 Pohjanmaan talonpojat nousivat kapinaan Jaakko Ilkan johdolla. Heitä oli 1 000–4 000, ja aseina olivat nuijat, varstat ja piikkinuijat. Sotilailla oli miekkoja, tuliaseita ja tykkejä Hyvin dokumentoitu.
  • Lietsoiko Kaarle? Kaarle yllytti talonpoikia Flemingiä vastaan, mutta historioitsijat ovat eri mieltä siitä, kuinka paljon sillä oli merkitystä. Jotkut korostavat Kaarlen osuutta, toiset talonpoikien kokemaa vääryyttä Kiistanalainen.
  • Murskattu. Kahdessa kuukaudessa surmattiin ainakin 1 500 ihmistä. Ilkka ja viisi muuta johtajaa teloitettiin 27. tammikuuta 1597. Helmikuun 24. päivänä viimeinen talonpoikaisjoukko tuhottiin Ilmajoen Santavuorella: yli 1 000 sai surmansa ja 500 vangittiin Hyvin dokumentoitu.

Flemingin kuolemasta verilöylyyn

  • Fleming kuolee. Klaus Fleming kuoli äkillisesti Pohjassa 13. huhtikuuta 1597. Hänen leskensä Ebba Stenbock piti Turun linnaa Sigismundin puolella, kunnes Kaarle valtasi sen myöhemmin samana vuonna (aihe 2) Hyvin dokumentoitu.
  • Sigismund häviää. Sigismund palasi Puolaan vuoden 1598 lopulla. Heinäkuun 24. päivänä 1599 valtiopäivät Tukholmassa erottivat hänet Hyvin dokumentoitu.
  • Kaarle palaa. Elokuussa 1599 Kaarle palasi Suomeen, voitti Sigismundin kannattajat ja valtasi Viipurin. Viimeiset kuninkaalle uskolliset Turun linnassa antautuivat, kun Kaarle lupasi heille oikeudenkäynnin säätyjen edessä Hyvin dokumentoitu.
  • Rikottu lupaus. Sen sijaan Kaarlelle uskollisista miehistä koottu 37 hengen oikeus tuomitsi vangit 9. marraskuuta 1599 Hyvin dokumentoitu.
  • 10. marraskuuta 1599. Raatihuoneen edustan torilla mestattiin neljätoista miestä. Ensimmäisenä kuoli Flemingin nuori poika Juhana. Heidän päänsä asetettiin raatihuoneen seinälle Hyvin dokumentoitu.
  • Kuningas Kaarle IX. Kaarle otti kuninkaan arvonimen vuonna 1604, ja hänet kruunattiin vuonna 1607 Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Vuonna 1599 teloitettujen miesten nimet tunnetaan, ja historioitsijat ovat kirjoittaneet nuijasodasta 1800-luvulta lähtien. Kuolleiden määrät ovat arvioita: nuijasodan ”yli 2 500” on vähimmäismäärä eikä tarkka luku.

PohjanmaaRuotsiViroPohjanlahtiSuomenlahtiAhvenanmaaXIVTurkuIsokyröSantavuoriPohjaViipuriTukholma
Selaa vuosia vuoden 1595 linnaleiristä Turun teloituksiin vuonna 1599.Yksinkertaistettu kartta. Rannikko Kristiinankaupungista pohjoiseen ja järvet on piirretty käsin.
Miksi tällä on merkitystä

Nämä neljä vuotta ratkaisivat, kuka Suomea hallitsisi. Kaarle voitti, Ruotsi ja Suomi pysyivät luterilaisina, ja hänen poikansa Kustaa II Aadolf johti Ruotsin suurvallaksi (pysäkki 16).

Näytetään pysäytyskuvina, koska laitteesi pyytää vähentämään liikettä.

Vuoden 1597 piiritys 28 sekunnissa.Piirretty koodilla tätä sivustoa varten. Kaavamainen kuva, ei mittakaavassa. Tapahtumien järjestys noudattaa alla olevaa tekstiä, mutta piiritys on lyhennetty yhteen päivään ja yöhön, ja laivojen määrä, tykit, leiri ja linnan ulkonäkö ovat keksittyjä tai yksinkertaistettuja.
Kevyemmin

Ebba Stenbock, linnaa puolustanut leski

Vuonna 1597 herttua Kaarle piiritti Turun linnaa. Sisällä hänen kuolleen vihollisensa leski kieltäytyi antautumasta, ja leski oli vielä hänen serkkunsa. Kuuluisa legenda kertoo, mitä tapahtui, kun Kaarle lopulta astui sisään.

Sukuasia

  • Ylimystöön syntynyt. Ebba syntyi noin vuonna 1550 Stenbockin aatelissukuun. Hänen äitinsä Brita oli kuningatar Margareeta Leijonhufvudin sisar, joten Ebba oli kuningas Juhana III:n ja herttua Kaarlen serkku Hyvin dokumentoitu.
  • Kuningatar sisarena. Vuonna 1552 hänen 17-vuotiaasta vanhemmasta sisarestaan Katariinasta tuli kuningas Kustaa I:n kolmas puoliso Hyvin dokumentoitu.
  • Flemingin vaimo. Vuonna 1573 Ebba meni naimisiin Klaus Flemingin kanssa, josta tuli myöhemmin Suomen käskynhaltija. Heillä oli poika Juhana ja tyttäriä, muun muassa Katariina, Hebla ja Margareeta Hyvin dokumentoitu.

Piiritys 1597

  • Johtoon. Kun Fleming kuoli huhtikuussa 1597, hänen ruumiinsa tuotiin Turun linnaan, eikä sitä haudattu. Ebba otti puolustuksen johdon, ja kaksi aatelista upseeria johti sotilaita Hyvin dokumentoitu.
  • Ei pelkoa. Kaarle tarjosi linnan naisille vapaan kulun piiritysrenkaan läpi, mutta ei saanut vastausta. Kun hänen miehensä ampuivat ikkunoihin pelotellakseen naisia, Ebba kielsi heitä pelkäämästä Todennäköinen.
  • Apua Puolasta odotellessa. Sigismundilta ei koskaan tullut apua, ja lopulta linnan oli antauduttava Hyvin dokumentoitu.

Arkku

  • Legenda. Kerrotaan, että Kaarle avautti Flemingin arkun varmistaakseen, että vihollinen oli kuollut, ja nyki tätä parrasta: ”Jos olisit elossa, pääsi ei olisi turvassa.” Ebba vastasi: ”Jos edesmennyt mieheni eläisi, teidän armonne ei olisi koskaan päässyt tänne sisään.” Legenda
  • Kuuluisa maalaus. Vuonna 1878 suomalainen taidemaalari Albert Edelfelt maalasi kohtauksen teokseen Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista, Ebba oikealla Hyvin dokumentoitu.

Linnan jälkeen

  • Vankina. Ebba ja hänen tyttärensä vietiin Tukholmaan, erotettiin toisistaan ja pantiin kotiarestiin Hyvin dokumentoitu.
  • Poika. Marraskuun 10. päivänä 1599 hänen poikansa Juhana mestattiin Turussa (aihe 1) Hyvin dokumentoitu.
  • Turvapaikka. Häntä ei koskaan virallisesti syytetty. Vapauduttuaan vuonna 1600 Ebba ja hänen tyttärensä asuivat hänen sisarensa, leskikuningatar Katariinan, luona Strömsholmissa. Ebba kuoli 8. maaliskuuta 1614 Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Piiritys, Ebban vankeus ja hänen poikansa kuolema löytyvät asiakirjoista. Arkkukohtaus kerrotaan ”legendan mukaan”, eikä kukaan voi sanoa, lausuttiinko sanoja koskaan. Edelfelt maalasi sen lähes 300 vuotta myöhemmin.

Napsauta henkilöä ja lue hänestä.

sisarukset2. vaimo3. vaimo, 1552†MargareetaLeijonhufvudkuningatar, k. 1551†Kustaa Ikuningas 1523–1560KatariinaStenbock1535–1621BritaLeijonhufvudEbban äitiGustaf OlofssonStenbockEbban isä†KatariinaJagellonica1526–1583†Juhana IIIkuningas 1568–1592Kaarle IXvaltionhoitaja 1595, kuningas 1604EbbaStenbockn. 1550–1614KlausFlemingk. 1597Sigismundkuningas 1592–1599JuhanaFlemingteloitettiin 1599
Napsauta henkilöitä ja katso, miten he olivat sukua toisilleen. Näytä sitten, kuka oli kenenkin puolella vuonna 1597.Mukana ovat vain tämän tarinan henkilöt. Kustaa I:n ensimmäinen vaimo ja Ebban muut sisarukset puuttuvat.
Miksi tällä on merkitystä

1590-luvun sisällissota oli serkkujen, setien ja veljenpoikien riita. Ebban tarina näyttää, mitä se maksoi hävinneen puolen naisille ja lapsille.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Cudgel War — nuijasota 1596–1597 (englanniksi).
  2. Klaus Fleming — Suomen käskynhaltija (englanniksi).
  3. War against Sigismund — Sigismund, herttua Kaarle ja Suomi 1597–1599 (englanniksi).
  4. Åbo Bloodbath — Turun teloitukset 10. marraskuuta 1599 (englanniksi).
  5. Åbo blodbad (ruotsiksi) — raatihuoneen tori, neljätoista miestä.
  6. Kaarle IX — valtionhoitaja ja kuningas (englanniksi).
  7. Sigismund III Vaasa — Puolan ja Ruotsin kuningas (englanniksi).
  8. Ebba Stenbock — vuoden 1597 piiritys ja arkkulegenda (englanniksi).
  9. Katariina Stenbock — Ebban sisar, Kustaa I:n kolmas puoliso (englanniksi).
  10. Katarina Stenbock, Queen of Sweden (Ruotsin kuninkaalliset linnat, englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.