Vuonna 1543 Turun katedraalikoulun rehtori Mikael Agricola julkaisi Abckirian, kuusitoistasivuisen aapisen. Se oli ensimmäinen suomeksi painettu kirja. Viisi vuotta myöhemmin ilmestyi hänen suurin työnsä: koko Uusi testamentti suomeksi.
Pernajasta Wittenbergiin
- Poika rannikolta. Agricola syntyi noin vuonna 1510 Pernajan Torsbyn kylässä etelärannikolla varakkaaseen perheeseen. Ei tiedetä, oliko hänen äidinkielensä suomi vai ruotsi, mutta hänen tekstinsä osoittavat, että hän puhui suomea kuin äidinkieltään Hyvin dokumentoitu.
- Koulu ja piispan kanslia. Hän kävi latinakoulua Viipurissa. Vuonna 1528 hän tuli Turkuun piispa Martti Skytten kanslian kirjuriksi, ja papiksi hänet vihittiin 1530-luvun alussa Hyvin dokumentoitu.
- Lutherin luona. Vuonna 1536 piispa lähetti hänet Wittenbergiin, uskonpuhdistuksen kotikaupunkiin, jossa hän opiskeli Martti Lutherin ja Philipp Melanchthonin johdolla. Hän palasi vuonna 1539 ja hänestä tuli katedraalikoulun rehtori (pysäkki 10) Hyvin dokumentoitu.
Kirjoja kansalle
- Jumalan sana omalla kielellä. Uskonpuhdistajat halusivat, että tavalliset ihmiset kuulisivat Raamatun ja jumalanpalveluksen kielellä, jota he ymmärsivät. Useimmille Suomessa se tarkoitti suomea Hyvin dokumentoitu.
- Aapinen 1543. Abckiria opetti aakkoset ja katekismuksen kymmenestä käskystä Isä meidän -rukoukseen. Yhtään täydellistä kappaletta ei ole säilynyt. Vuonna 1966 myöhemmän painoksen palasia löytyi vanhojen kirjojen kansista Hyvin dokumentoitu.
- Uusi testamentti 1548. Tukholmassa painetussa kirjassa on 718 sivua. Agricola käänsi Erasmuksen kreikan- ja latinankielisestä tekstistä, Lutherin saksannoksesta ja ruotsalaisesta Raamatusta. Käsikirjoitus oli valmis vuonna 1543, mutta sen korjaaminen vei vielä viisi vuotta Hyvin dokumentoitu.
- Yhdeksän kirjaa. Noin 900-sivuinen rukouskirja ilmestyi vuonna 1544, jumalanpalvelusten kirjat vuonna 1549, psalmit vuonna 1551 ja osia Vanhasta testamentista vuosina 1551 ja 1552 Hyvin dokumentoitu.
- Ei ensimmäinen kirjoittaja. Agricola ei ollut ensimmäinen, joka kirjoitti suomea. Mutta hän oli ensimmäinen, joka painatti sillä kirjoja, ja muut seurasivat hänen malliaan Hyvin dokumentoitu.
Kirjakieli syntyy
- Ei vielä sääntöjä. Kukaan ei ollut päättänyt, miten suomea pitäisi kirjoittaa. Agricola perusti kielensä pääosin Turun ja sen ympäristön murteisiin, mutta mukana on piirteitä muistakin murteista Hyvin dokumentoitu.
- Luovaa oikeinkirjoitusta. Hän kirjoitti k-äänteen kymmenellä eri tavalla eikä juuri välittänyt siitä, oliko vokaali pitkä vai lyhyt. Hän kirjoitti w:n v:n, dh:n d:n ja x:n ks:n paikalle Hyvin dokumentoitu.
- Uusia sanoja. Kirkon ja oppineiden tekstit tarvitsivat sanoja, joita suomessa ei ollut. Agricola loi esimerkiksi sanat hallitus, esikuva ja käsikirjoitus Hyvin dokumentoitu.
- Kaikki eivät jääneet. Leijonaa hän kutsui jalopeuraksi ja strutsia kamelikurjeksi. Nykyään sanomme leijona ja strutsi Hyvin dokumentoitu.
- Yhä käytössä. Hänen kirjoissaan on noin 8 100 eri sanaa. Niistä noin 5 350, lähes kaksi kolmasosaa, on käytössä yhä tänään Hyvin dokumentoitu.
Piispa ja kuolema matkalla
- Turun piispa. Vuonna 1554 Agricola vihittiin Turun piispaksi ilman paavin hyväksyntää (pysäkki 12) Hyvin dokumentoitu.
- Rauhanneuvottelut Moskovassa. Vuonna 1557 hän johti valtuuskuntaa, joka neuvotteli rauhasta Moskovassa. Kotimatkalla hän sairastui ja kuoli 9. huhtikuuta 1557 Kyrönniemellä Karjalankannaksella. Hänet haudattiin luultavasti Viipuriin, mutta hauta on kadonnut Hyvin dokumentoitu.
- Hänen päivänsä. Agricolaa juhlitaan Suomessa 9. huhtikuuta. Vuodesta 1978 se on ollut myös suomen kielen päivä Hyvin dokumentoitu.
Myytti: Agricola keksi tuhansia sanoja
Voit lukea, että hän loi 8 000 uutta sanaa. Luku on suunnilleen hänen koko sanastonsa laajuus, ja useimmat noista sanoista olivat jo käytössä. Sitä, kuinka monta sanaa hän keksi itse, voidaan vain arvailla Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?
Pääasiallinen todiste ovat hänen kirjansa. Niissä on hänen nimensä ja painovuotensa, ja esipuheissaan hän perustelee valintansa itse. Kielitieteilijät ovat laskeneet niiden jokaisen sanan. Hänen nuoruutensa on paljon hämärämpi: jopa hänen syntymävuotensa on arvio.