Vuosina 1695 ja 1696 kesät epäonnistuivat peräkkäin. Vuoden 1697 loppuun mennessä ehkä kolmannes Suomen asukkaista oli kuollut. Nälänhätää pidetään yhtenä Suomen historian pahimmista katastrofeista, ja Turussa se täytti oikeuden nälkäisillä lapsilla.
Kaksi kesää, jotka epäonnistuivat
- Kylmä kesä. Kesä 1695 oli hyvin kylmä. Ruis kasvoi kertomusten mukaan vielä 6. elokuuta, ja varhainen halla tuhosi senkin vähän, mikä oli ehtinyt kypsyä Hyvin dokumentoitu.
- Outo kevät. Tammi- ja helmikuu 1696 olivat poikkeuksellisen lämpimiä, mutta maaliskuussa pakkanen palasi. Sitä seurasi runsas lumi, ja kun se suli, tulvat viivästyttivät peltotöitä Hyvin dokumentoitu.
- Ei mitään kylvettävää. Myös vuoden 1696 sato epäonnistui. Kahden huonon vuoden jälkeen viljaa ei ollut syötäväksi eikä seuraavan vuoden kylvöön Hyvin dokumentoitu.
- Ei vain Suomessa. Kylmät ja sateiset vuodet toivat nälänhädän suureen osaan Pohjois-Eurooppaa: Ranskaan 1693–94, Norjaan 1695–96 sekä Ruotsiin, Viroon ja Suomeen 1696–97. Aihe 2 kertoo, miksi sää oli niin ankara Hyvin dokumentoitu.
Pettuleipää ja kerjäläisiä
- Hätäruoka. Ihmiset leipoivat leipää männyn nilasta eli petusta ja sekoittivat jauhettuja olkia siihen vähään jauhoon, mitä oli. Jotkut söivät sammalta. Nämä ruoat täyttivät vatsan mutta ravitsivat huonosti, ja jo vuonna 1696 ne aiheuttivat kuolettavaa ripulia Hyvin dokumentoitu.
- Maanteillä. Nälkää näkevät perheet lähtivät kodeistaan kerjäämään. He kulkivat talosta taloon ja edelleen kaupunkeihin ja levittivät tauteja mukanaan esimerkiksi Turkuun ja Tukholmaan Hyvin dokumentoitu.
- Kuolonvuosi. Kuolleisuus oli suurimmillaan keväällä ja kesällä 1697. Moni ei kuollut pelkkään nälkään: nälän heikentäminä ihmiset kuolivat punatautiin, pilkkukuumeeseen ja lavantautiin Hyvin dokumentoitu.
- Kolmannes kansasta. Noin kolmannes Suomen asukkaista kuoli, ehkä 150 000 ihmistä 500 000:sta. Virossa kuoli noin viidennes ja Ruotsissa noin joka kymmenes Todennäköinen.
- Poikakuningas. Huhtikuussa 1697, keskellä nälänhätää, kuningas Kaarle XI kuoli. Hänen poikansa Kaarle XII oli vasta 14-vuotias. Kolmen vuoden päästä hän oli jo sodassa, ja se sota toi venäläiset joukot Suomeen (pysäkki 20) Hyvin dokumentoitu.
Nälkäiset lapset Turussa
- Kaupunki, jossa oli varastoja. Historioitsija Veli Pekka Toropainen on tutkinut nälkävuosien Turun oikeuspöytäkirjoja. Hänen mukaansa monet kaupunkilaiset olivat varautuneet katoon hyvillä ruokavarastoilla, ja kaupungissa oli koko ajan ruokaa myytävänä. Köyhät varastivat näistä varastoista Todennäköinen.
- Oikeus täynnä varkaita. Vuosina 1696–1698 suurin osa Turun raastuvan- ja kämnerinoikeuden jutuista koski varkauksia, ja monet varkaista olivat lapsia. Useimmat olivat tulleet maaseudulta, perheen lähettäminä tai omin päin, koska kotona ruoka oli loppunut. Harva oli kotoisin itse kaupungista Hyvin dokumentoitu.
- Enemmän lapsia kuin aikuisia. Varkaudesta jäi kiinni enemmän lapsia kuin aikuisia. Lähes kaikilla kaupungissa asuvilla aikuisilla oli työ tai ammatti. Suurin osa ruokaa varastaneista aikuisista oli naisia, joiden oma pieni elinkeino oli romahtanut nälänhädän aikana Todennäköinen.
- Mitä vietiin. Leipää, juustoa, jauhoja, ruista ja kuivattua lihaa, mutta myös pellavalankaa, vaatteita ja kukkaroita, joita saattoi myydä tai vaihtaa ruokaan torin kaupustelijattarilla Hyvin dokumentoitu.
- Sääliä ja vihaa. Kaupunkilaiset suhtautuivat kerjäläislapsiin säälistä suoranaiseen vihaan. Maaliskuussa 1697 hovioikeuden asessori haastoi oikeuteen raajarikon kerjäläispojan, Matts Johanssonin, koska tämä oli levittänyt tarinaa asessorin väen pahoinpitelystä. Matts raahautui oikeussaliin polviensa varassa. Eräs vaimo oli antanut hänelle lämmitettyä olutta ja leipää, toiset olivat käännyttäneet hänet pois, ja lopulta maaherra, vapaaherra Lorentz Creutz otti hänet kotiinsa Hyvin dokumentoitu.
- Avoin loppu. Mattsia pahoinpidellyt mies ei ollut kaupungissa, eikä juttua koskaan käsitelty loppuun. Toropaisen mukaan Mattsille ehkä maksettiin jokin korvaus oikeuden ulkopuolella, tai sitten hän kuoli nälkään. Emme tiedä, kumpi Kiistanalainen.
- Rangaistukset. Varkaan piti korvata varastamansa ja maksaa sakkona kolminkertainen arvo. Alle 15-vuotiaat lapset piiskattiin raastuvan portilla ja vanhemmat häpeäpaalussa, ja sen jälkeen heidät karkotettiin kaupungista. Monet palasivat Hyvin dokumentoitu.
- Kaularauta ja jalkapuu. Hämeenkyröstä kotoisin oleva Brita Thomasdotter oli piikana kauppiaan talossa. Hän oli varastanut ruokaa ja myynyt osan siitä. Varkauksien arvo oli 18 taalaria ja 28 äyriä kuparirahaa. Hän ei pystynyt maksamaan sakkoa, joten hänet pantiin seisomaan kaularaudassa torilla ja piiskattiin. Koska hän oli kiroillut oikeudessa ja rikkonut sapattia, hänet tuomittiin vielä istumaan kahtena sunnuntaina jalkapuussa kirkon ovella Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?
Turun raastuvanoikeuden ja kämnerinoikeuden pöytäkirjat vuodelta 1697 ovat säilyneet Kansallisarkistossa. Toropainen on lukenut ne ja kertonut uudelleen tämän sivun tapaukset. Niistä selviävät lasten nimet, iät ja kotikylät, ja jopa heidän omat sanansa oikeudessa. Koko maan kuolleiden määrä on paljon epävarmempi. Kukaan ei laskenut kuolleita koko maassa silloin, joten luku noin kolmannes on nykytutkijoiden arvio.