Turku 1000
Pysäkki 33 / 50
1904–1908

Taidemuseo, sähköraitiovaunut ja jugend-Turku

1900-luvun alussa Turku pukeutui uutta vuosisataa varten. Mäelle nousi taiteen graniittipalatsi, arkkitehdit rakensivat taloja nimeltä Hirvi ja Pantteri, ja 22. joulukuuta 1908 keltaiset sähköraitiovaunut alkoivat hurista kaduilla.

Jugend · Suuriruhtinaskunta
Iso tarina

Taidemuseo, sähköraitiovaunut ja jugend-Turku

1900-luvun ensimmäisinä vuosina Turun itsetunto kasvoi. Varakkaat kaupunkilaiset kustansivat taidemuseon, uudet kerrostalot koristeltiin kaartuvilla linjoilla ja eläinhahmoilla, ja kaupunki sai sähköraitiovaunut. Turku kuului yhä Venäjän keisarikuntaan, mutta tyylinsä se haki Euroopasta.

Taiteen palatsi

  • Taideyhdistys. Turun Taideyhdistys perustettiin vuonna 1891. Se ylläpitää yhä taidemuseota ja omistaa sen kokoelman Hyvin dokumentoitu.
  • Kilpailu. Vuonna 1899 arkkitehti Gustaf Nyström voitti museorakennuksen kaksivaiheisen kilpailun. Hän oli suunnitellut myös kauppahallin (pysäkki 32) Hyvin dokumentoitu.
  • Lahja kaupungille. Kaksi turkulaista kauppiasta, veljekset Ernst ja Magnus Dahlström, maksoivat rakennuksen ja lahjoittivat sen kaupungille Taideyhdistyksen kokoelmaa varten Hyvin dokumentoitu.
  • Valmis 1904. Museo seisoo Puolalanmäellä Aurakadun päässä. Se oli Suomen toinen varta vasten museoksi rakennettu rakennus Hyvin dokumentoitu.
  • Graniittia ulkona. Rakennuksen tiilirunko on verhottu graniitilla. Kaupunki kutsuu sitä ”kansallisromanttiseksi graniittipalatsiksi” Hyvin dokumentoitu.
  • Pelastettu kosteudelta. Kosteusongelmat alkoivat 1960-luvulla. Vuonna 2005 valmistuneessa korjauksessa graniittijulkisivu purettiin, jotta sen taakse saatiin ilmanvaihto, ja rakennukseen lisättiin kapea teräs- ja lasitorni portaita ja hissiä varten. Museossa on nyt yli 7 600 teosta Hyvin dokumentoitu.

Jugend-Turku

  • Uusi tyyli. Noin vuonna 1900 Eurooppaan levisi uusi tyyli. Ranskaksi se oli art nouveau, saksaksi Jugendstil ja Suomessa yksinkertaisesti jugend. Se rakasti kaartuvia linjoja, kasveja, eläimiä ja torneja. Sen suomalainen haara, kansallisromantiikka, käytti usein karkeaa graniittia sekä metsien ja vanhojen tarujen aiheita Todennäköinen.
  • Strandellin eläimet. Frithiof Strandell oli Turun johtava jugendarkkitehti. Hän suunnitteli Hjortenin eli Hirven (1904) Kaskenkatu 4:ään, jossa hän myös asui, sekä Panternin eli Pantterin (1910) sen viereen. Panternia kutsutaan Turun parhaaksi esimerkiksi jugendista Hyvin dokumentoitu.
  • Lisää Strandellia. Hän suunnitteli myös Betel-kirkon (1906) ja taidemuseon takana olevan Albatrossin (1911), joka tunnettiin alusta asti ”taiteilijatalona” Hyvin dokumentoitu.
  • Opiskelijan kirkko. Lars Sonck voitti Mikaelinkirkon kilpailun vuonna 1894 23-vuotiaana, vielä opiskelijana. Kirkko rakennettiin vuosina 1899–1905. Se alkoi uusgoottilaisena ja kääntyi työn edetessä jugendin suuntaan. Sen torni on 77 metriä korkea Hyvin dokumentoitu.
  • Linna joen rannalla. Knut Wasastjernan ja Gustaf A. Lindbergin suunnittelemassa Jugendlinnassa on kaksi tornia ja koristeelliset kiviportaalit. Lähteet ovat eri mieltä siitä, valmistuiko se vuonna 1908 vai 1909 Kiistanalainen.

Sähköraitiovaunut

  • Väärä lähtö. Turussa oli hevosraitiotie 4. toukokuuta 1890 alkaen, mutta se lopetettiin 31. lokakuuta 1892, koska se tuli liian kalliiksi Hyvin dokumentoitu.
  • Saksalainen yhtiö. Kaupunki antoi 31. toukokuuta 1906 saksalaiselle sähköyhtiö AEG:lle oikeuden rakentaa raitiotien ja voimalaitoksen. Yhtiön piti liikennöidä vaunuja 40 vuotta, mutta kaupunki saattoi ostaa ne kymmenen vuoden jälkeen Hyvin dokumentoitu.
  • 22. joulukuuta 1908. Sähköraitiovaunut alkoivat kulkea juuri ennen joulua 1908 Hyvin dokumentoitu.
  • Kaksi linjaa. Ensimmäiset linjat olivat kahdeksikon muotoinen kierros keskustan läpi ja edestakainen linja Kanavaniemen satamaan. Vuonna 1909 ne yhdistettiin yhdeksi reitiksi. Vaunut yhdistivät rautatieaseman, tuomiokirkon ja kauppatorin Hyvin dokumentoitu.
  • Sota vaihtaa omistajan. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi vuonna 1914, viranomaiset ottivat saksalaisomisteisen yhtiön haltuunsa. Kaupunki osti raitiotien 15. huhtikuuta 1919 4,7 miljoonalla markalla Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Museon historia on peräisin museolta ja Turun kaupungilta, rakennusten tiedot arkkitehtuurioppaista. Raitiovaunuista parhaat lähteet ovat suomen- ja englanninkieliset Wikipedia-artikkelit, jotka perustuvat Turun raitioteiden historiaan. Yhdessä luettelossa sähköraitiovaunujen avauspäiväksi kerrotaan 2. joulukuuta 1908 eikä 22. joulukuuta, luultavasti kirjoitusvirheen vuoksi.

19041904190519061908–0919101911

Napauta rakennusta.

Seitsemän jugend-Turun rakennusta 1904–1911. Napauta rakennusta lukeaksesi siitä.Yksinkertaistettuja piirroksia, eivät muotokuvia eivätkä mittakaavassa. Eläimet viittaavat talojen nimiin.
Miksi tällä on merkitystä

Monet näiden vuosien rakennuksista muovaavat yhä Turun keskustaa: taidemuseo Aurakadun päässä, Mikaelinkirkon torni ja Kaskenkadun jugendtalot. Raitiovaunut saivat kaupungin tuntumaan isommalta ja modernimmalta. Ne kulkivat 64 vuotta, vuoteen 1972 (pysäkki 44), ja vuonna 2026 kaupunki päätti rakentaa uuden raitiotien (pysäkki 50).

Kevyemmin

Ratikalla: linjat, liput ja tavat

Millaista oli matkustaa raitiovaunulla Turussa? Ensimmäisiä vaunuja vetivät hevoset. Niitä seuranneissa sähkövaunuissa oli avoimet tasanteet, koko päivän seisova kuljettaja ja rahastaja, joka piti järjestystä.

Hevosraitiotie 1890–1892

  • Rikkaat perustajat. Hevosraitiotietä liikennöi yhtiö, jonka varakkaat turkulaiset liikemiehet perustivat vuonna 1889. Sitä johti kreivi August Armfelt Hyvin dokumentoitu.
  • Linnalta keskustaan. Rata kulki linnalta ja satamasta Linnankatua keskustaan ja myöhemmin Tuomiokirkkosillan yli ja Hämeenkatua pitkin Hyvin dokumentoitu.
  • Viisi vaunua, 28 hevosta. Yhtiöllä oli viisi vaunua Tukholmasta, neljä umpinaista ja yksi avoin. Hevosia oli aluksi 18 ja vuoden 1890 lopussa 28 Hyvin dokumentoitu.
  • Viisitoista penniä. Matka maksoi 15 penniä Hyvin dokumentoitu.
  • Tukholmaan. Kun hevosraitiotie oli lopetettu vuonna 1892, sen vaunut myytiin Tukholmaan vuonna 1894 Hyvin dokumentoitu.

Sähköraitiovaunussa

  • Istuen ja seisten. Jokaisessa 13 ensimmäisessä vaunussa oli sisällä 20 istumapaikkaa ja tilaa 18 seisovalle matkustajalle päätyjen avoimilla tasanteilla Hyvin dokumentoitu.
  • Yksi raide. Vaunut kulkivat yksiraiteisella radalla, jonka raideleveys oli 1 000 millimetriä, ja ne ottivat 600 voltin virran ilmajohdosta Hyvin dokumentoitu.
  • Lippu. Vuoden 1908 lipun hintaa emme ole löytäneet. Vuosina 1922–1941 jokainen matka maksoi yhden markan, kulki minne tahansa Hyvin dokumentoitu.
  • Tavat. Turun raitiovaunusääntöjä emme ole löytäneet. Helsingin säännöissä kuljettajien ja rahastajien piti olla hyvämaineisia, luotettavia ja raittiita yli 18-vuotiaita miehiä viranomaisten hyväksymässä univormussa. Rahastaja keräsi maksut ja piti järjestystä vaunussa. Helsingin ensimmäiset naisrahastajat aloittivat vuonna 1917 Hyvin dokumentoitu.

Ratikkaelämää

  • Räjähdys. Voimalaitoksen höyrykattila räjähti 12. toukokuuta 1920. Seitsemän ihmistä kuoli, ja raitiovaunut seisoivat 87 päivää Hyvin dokumentoitu.
  • Keltainen jää. 1930-luvulla matkustajilta kysyttiin vaunujen väriä. He äänestivät ”perinteisen keltaisen” puolesta äänin 724–208 tummansinistä vastaan Hyvin dokumentoitu.
  • Ilman rahastajaa? Ei kiitos. Vuonna 1950 Turussa kokeiltiin vaunuja ilman rahastajaa, mutta kokeilu loppui samana vuonna henkilökunnan vastustukseen Hyvin dokumentoitu.
  • Viimeinen kierros. Viimeinen raitiovaunu teki kierroksensa 1. lokakuuta 1972 lähes 200 matkustajan kanssa, vaikka vaunu oli tarkoitettu 50:lle (pysäkki 44) Hyvin dokumentoitu.
1234567123456

Valitse vaunu ja napauta numeroita.

Kaksi varhaista turkulaista raitiovaunua. Vaihda hevosraitiovaunun ja sähköraitiovaunun välillä ja napauta numeroita.Yksinkertaistettuja piirroksia, eivät tarkkoja malleja Turun vaunuista.
Mistä me tiedämme?

Raitiotieyhtiöt pitivät kirjaa vaunuista, linjoista ja matkustajista, ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista näkyvät päätökset. Arkea vaunuissa on vaikeampi löytää. Turun ensimmäisten sähkövaunujen sääntöjä tai lippujen hintoja emme löytäneet, joten käytämme vertailuna Helsingin samanaikaisia sääntöjä.

Miksi tällä on merkitystä

Raitiovaunu oli ensimmäinen joukkoliikenne, jota useimmat turkulaiset koskaan käyttivät. Se toi sataman, aseman ja torin lähemmäs toisiaan ja antoi työtä kuljettajille ja rahastajille. Väriäänestys kertoo, että ihmiset pitivät vaunuja omanaan.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Turun taidemuseo: museorakennus (1904), Gustaf Nyström, Dahlströmin veljesten lahja ja Suomen toinen museoksi rakennettu rakennus (englanniksi).
  2. Turun taidemuseo: a few words about collecting — Turun Taideyhdistys (1891) ja kokoelman laajuus (englanniksi).
  3. Finnish Architecture Navigator: Turku Art Museum — vuoden 1899 kilpailu, graniittijulkisivu ja vuonna 2005 valmistunut korjaus (englanniksi).
  4. Visit Turku: architectural treasures — Frithiof Strandellin Hjorten, Pantern, Betel-kirkko ja Albatross (englanniksi).
  5. St. Michael’s Church, Turku — Lars Sonck, rakennettu 1899–1905, torni ja istumapaikat (englanniksi).
  6. Finnish Architecture Navigator: St Michael’s Church — Sonckin kilpailuvoitto 1894 ja käänne jugendiin (englanniksi).
  7. ABB reference: Jugendlinna, Turku — arkkitehdit, tornit sekä höyryjuntan ja betonin ensimmäinen käyttö Turussa (englanniksi).
  8. Trams in Turku (1908–1972) — hevosraitiotie, AEG:n toimilupa, sähköraitiotien avaus 22.12.1908, väriäänestys ja rahastajat (englanniksi).
  9. Turun raitiotiet (Wikipedia): hevosraitiotien vaunut, hevoset ja hinta, ensimmäiset sähkölinjat, ASEAn vaunut ja vuoden 1920 kattilaräjähdys.
  10. Helsingin kaupunginmuseo: kuljettajat ja rahastajat — Helsingin raitiovaunuhenkilökunnan säännöt, tässä vertailuna.

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.