Pysäkki 48 / 50
2017

Vuoden 2017 isku ja kaupungin vastaus

Elokuisena perjantai-iltapäivänä 2017 mies hyökkäsi ihmisten kimppuun veitsen kanssa Turun keskustassa. Kaksi ihmistä kuoli. Se oli ensimmäinen rikos Suomessa, joka tuomittiin terrorismina. Tämä pysäkki kertoo enimmäkseen siitä, mitä tapahtui sen jälkeen: auttajista, hiljaisuudesta ja kysymyksestä, miten muistaa.

2000-luku ja nykyhetki · Tasavalta
Iso tarina

Vuoden 2017 isku ja kaupungin vastaus

Tämä aihe käsittelee väkivaltarikosta, jossa kaksi ihmistä kuoli. Siinä ei ole kuvia eikä yksityiskohtia vammoista. Turusta tuli 18. elokuuta 2017 ensimmäinen kaupunki Suomessa, jossa tapahtunut rikos tuomittiin myöhemmin terrori-iskuna. Itse tapahtumat kestivät noin kolme minuuttia; vastaus jatkui viikkoja ja vuosia.

Mitä tapahtui

  • Perjantai-iltapäivä. Noin kello 16.02 perjantaina 18. elokuuta 2017 mies hyökkäsi ihmisten kimppuun veitsen kanssa Kauppatorin länsikulmassa. Hän eteni kohti noin 465 metrin päässä olevaa Puutoria Hyvin dokumentoitu.
  • Uhrit. Kaksi naista kuoli ja kahdeksan ihmistä loukkaantui, heistä kolme vakavasti. Loukkaantuneet olivat asukkaita ja vierailijoita useista maista Hyvin dokumentoitu.
  • Pysäytetty minuuteissa. Sivulliset auttoivat loukkaantuneita ja yrittivät pysäyttää hyökkääjän. Kello 16.05 poliisipartio pysäytti hänet Puutorin lähellä, haavoitti häntä jalkaan ja pidätti hänet Hyvin dokumentoitu.

Oikeudenkäynti

  • Tuomio. Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi 15. kesäkuuta 2018 tekijän elinkautiseen vankeuteen kahdesta murhasta ja kahdeksasta murhan yrityksestä, kaikki terroristisessa tarkoituksessa Hyvin dokumentoitu.
  • Ensimmäinen Suomessa. Se oli ensimmäinen kerta, kun rikos Suomessa katsottiin oikeudessa terrorismiksi, ja ensimmäinen tuomio terrorismirikoksesta maassa Hyvin dokumentoitu.
  • Suunniteltu ja syyntakeinen. Oikeuden mukaan teot oli suunniteltu etukäteen, ja mielentilatutkimuksessa tekijä todettiin syyntakeiseksi Hyvin dokumentoitu.
  • Lainvoimainen. Valitus peruttiin tammikuussa 2019, joten tuomio tuli lainvoimaiseksi Todennäköinen.

Miten ihmiset vastasivat

  • Apu. Perustettiin kriisipuhelin ja kriisiapupiste, ja päivystävien sosiaalityöntekijöiden määrä kaksinkertaistettiin Hyvin dokumentoitu.
  • Yhteinen hiljaisuus. Liput liehuivat puolitangossa 19. elokuuta. Suomessa vietettiin 20. elokuuta valtakunnallinen hiljainen hetki. Turussa kaupunki, poliisijohto ja uskonnolliset yhteisöt pitivät yhteisen hiljaisen hetken Kauppatorilla Hyvin dokumentoitu.
  • Kukat. Torilla pidettiin kukille varattu paikka noin kahden viikon ajan Hyvin dokumentoitu.
  • Äänet. Pääministeri Juha Sipilä sanoi: ”Emme ole enää saari.” Suomen islamilainen neuvosto tuomitsi iskun Hyvin dokumentoitu.

Ei muistomerkkiä torille

  • Päätös. Iskun jälkeen kaupungin johto päätti, ettei Kauppatorille sijoiteta pysyvää muistomerkkiä Hyvin dokumentoitu.
  • Kysyttiin uudelleen. Vuonna 2025 kaupunki toisti päätöksensä vastatessaan valtuustoaloitteeseen muistomerkistä. Sen mukaan muistomerkki voisi herättää ei-toivottuja reaktioita, ja kaupunki kunnioittaa uhreja tekemällä työtä sen eteen, ettei tällaista väkivaltaa tapahdu Turussa enää Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Poliisi tutki iskun ja asia käsiteltiin oikeudessa, ja molemmista on yhteenveto tietosanakirja-artikkelissa ja Ylen uutisissa. Kaupungin oma vastaus valtuustolle kertoo, miten se toimi. Yksi yksityiskohta, peruttu valitus, on vain yhden lähteen varassa. Olemme päättäneet olla nimeämättä tekijää ja kuvaamatta vammoja, koska tämä sivu kertoo uhreista ja vastauksesta.

Isku ja vastaus kolmella aikajanalla: iskun minuutit, sitä seuranneet päivät sekä oikeudenkäynnin ja muistomerkkikeskustelun vuodet.Tekijää ei nimetä tällä sivulla.
Miksi tällä on merkitystä

Isku muutti sitä, miten moni Suomessa ajatteli turvallisuudesta. Se näytti myös, mitä kaupunki voi tehdä kriisissä: sivulliset auttoivat, poliisi toimi minuuteissa, kriisityöntekijät olivat paikalla ja koko yhteisö seisoi yhdessä hiljaa. Kysymyksestä, miten tapahtunutta muistetaan, keskustellaan yhä. Jos aihe tuntuu raskaalta, siitä kannattaa puhua jonkun luotettavan ihmisen kanssa.

Kevyemmin

Monien kielten kaupunki

Turussa on puhuttu kahta kieltä vuosisatojen ajan: suomea ja ruotsia. Nykyään kaduilla kuulee reilusti yli sata muuta kieltä venäjästä ja arabiasta somaliin ja vietnamiin. Lähes joka viidennen asukkaan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.

Kaksi virallista kieltä

  • Kaksikielinen. Turku on virallisesti kaksikielinen kaupunki, suomen- ja ruotsinkielinen Hyvin dokumentoitu.
  • Luvut. Vuonna 2025 asukkaista 76,7 % (160 815 ihmistä) puhui äidinkielenään suomea ja 5,4 % (11 306) ruotsia Hyvin dokumentoitu.
  • Ruotsinkielinen yliopisto. Vuonna 1918 perustettu Åbo Akademi opettaa ruotsiksi Hyvin dokumentoitu.

Paljon muitakin

  • Lähes joka viides. Vuoden 2026 alussa 37 993 turkulaisen, eli 18,1 prosentin, äidinkieli oli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Koko Suomessa osuus oli 11,6 % Hyvin dokumentoitu.
  • 162 kieltä. Kaupunki laskee 162 kieliryhmää suomen, ruotsin ja saamen lisäksi. Niistä 82:lla on yli kymmenen puhujaa Hyvin dokumentoitu.
  • Suurimmat. Suurimmat ovat venäjä (3 902 puhujaa), arabia (3 612), albania (2 571), kurdi (2 403) ja ukraina (1 892) Hyvin dokumentoitu.
  • Tulokkaat. Vuonna 2024 31 223 asukasta, 15,2 %, oli syntynyt ulkomailla. Vuonna 2025 kolme viidestä Turkuun muuttaneesta tuli ulkomailta Hyvin dokumentoitu.
  • 77 sadasta asukkaasta: suomi
  • 5 sadasta asukkaasta: ruotsi
  • 18 sadasta asukkaasta: muut kielet

Äidinkielet Turussa vuonna 2025, pyöristettynä sataan ihmiseen. Hyvin dokumentoitu

Turun äidinkielet sadan asukkaan kautta ja kymmenen suurinta kieltä suomen ja ruotsin jälkeen, sekä tapa sanoa hei jokaisella.Puhujamäärät vuoden 2026 alussa, Turun kaupungin tiedot.
Mistä me tiedämme?

Jokaisen Suomessa asuvan äidinkieli on kirjattu väestötietojärjestelmään, ja kaupunki julkaisee luvut. Rekisterissä jokaisella on vain yksi äidinkieli, joten kahden kielen kanssa kasvaneet lasketaan vain toisen kielen puhujiksi. Vuosien 2025 ja 2026 osuudet ovat hieman eri ajankohdilta, ja siksi ne eroavat vähän toisistaan.

Miksi tällä on merkitystä

Kielet ovat osa arkea Turussa: koulussa, kaupoissa ja opiskelijakaupungissa. Kielten kirjo on muuttunut monta kertaa vuosisatojen aikana, Ruotsin vallasta Venäjän vallan kautta itsenäiseen Suomeen, ja se muuttuu yhä.

Lähteet ja lisälukemista

  1. 2017 Turku attack — mitä tapahtui, poliisin toiminta, oikeudenkäynti ja reaktiot (englanniksi).
  2. Yle News: Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 15.6.2018 (englanniksi).
  3. Turun kaupunki: vastaus valtuustoaloitteeseen muistomerkistä (2025) — vuoden 2017 yhteinen hiljainen hetki ja päätös olla sijoittamatta pysyvää muistomerkkiä Kauppatorille.
  4. Turku — kaksikielinen kaupunki, äidinkielet vuonna 2025 ja Åbo Akademi (englanniksi).
  5. Turun kaupunki: Turun maahanmuuton ja maahanmuuttajien profiili vuonna 2026 — kielet, puhujamäärät ja Turkuun muuttaneet.

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.