Turku 1000
Pysäkki 37 / 50
1920-luku

Kieltolaki ja pirtun salakuljetus saaristossa

Vuosina 1919–1932 alkoholi oli Suomessa kielletty. Nopeat veneet pujottelivat saarten välissä pirtukanistereineen, poliisi sai salakuljettajia kiinni vain onnella, ja lopulta seitsemän äänestäjää kymmenestä halusi kiellon pois.

1920-luvun klassismi · art deco
Iso tarina

Kieltolaki ja pirtun salakuljetus saaristossa

Nuori tasavalta teki rohkean kokeilun: se kielsi alkoholin. Monet toivoivat kiellon lopettavan juoppouden ja köyhyyden. Sen sijaan syntyi uusi elinkeino. Pirtu tuli meritse, ja Turun edustan saaristo tuhansine luotoineen ja salmineen oli salakuljettajille hyvää maastoa.

Kuiva maa

  • Pitkä tie. Eduskunta oli hyväksynyt kieltolain useita kertoja, mutta keisari kieltäytyi vahvistamasta sitä (pysäkki 34). Laki vahvistettiin lopulta 29. toukokuuta 1917, ja se tuli voimaan kaksi vuotta myöhemmin, 1. kesäkuuta 1919 Hyvin dokumentoitu.
  • Ensimmäisiä tekoja. Kieltolaki oli itsenäisen Suomen ensimmäisiä suuria uudistuksia Hyvin dokumentoitu.
  • Poikkeuksia. Alkoholi oli yhä sallittua lääkinnällisiin, tieteellisiin ja teknisiin tarkoituksiin. Lääkärin resepti oli yksi harvoista laillisista tavoista saada sitä Hyvin dokumentoitu.
  • Rikosaalto. Vuodesta 1922 yli 80 prosenttia poliisin tietoon tulleista rikoksista koski alkoholia: kieltolain rikkomista tai juopumusta. Kieltolain vuosina yli 40 poliisia sai surmansa virantoimituksessa Hyvin dokumentoitu.

Pirtua mereltä

  • Mistä se tuli? Salakuljetettu pirtu tuli aluksi enimmäkseen Virosta ja myöhemmin Saksasta ja Danzigista. Kiellon vuosia kutsutaan yhä pirtuajaksi Hyvin dokumentoitu.
  • Joka vuosi enemmän. Viranomaiset takavarikoivat joka vuosi enemmän salakuljetettua pirtua. Vuonna 1930 takavarikot ylittivät miljoona litraa, ja se oli vain se, mikä jäi kiinni Hyvin dokumentoitu.
  • Onnenkauppaa. Virkamiesten kokouksessa vuonna 1925 myönnettiin, että salakuljettajan kiinnijääminen oli ”kuin onnenkauppaa”. Etsinnät keskittyivät rannikolle eivätkä avomerelle, joten useimmat takavarikot olivat yksittäisiä pieniä lasteja. Joillakin poliiseilla oli jopa epäasiallisia yhteyksiä salakuljettajiin Hyvin dokumentoitu.
  • Autoja ja veneitä. Vuoteen 1927 mennessä oli takavarikoitu noin 200 salakuljettajien autoa. Takavarikoidut autot ja veneet huutokaupattiin, ja rahat jaettiin poliisin, ilmiantajan ja tullimiehen kesken Hyvin dokumentoitu.
  • Kuuluisia nimiä. Tunnetuimmat salakuljettajat, kuten Algoth Niska ja Hjalmar Mäkelä, eivät olleet turkulaisia. Nimeltä mainittuja turkulaisia salakuljettajia emme löytäneet Hyvin dokumentoitu.

Saaret

  • Kotipolttoa. Saaristossa kotona keitetty viina oli yleistä jo 1900-luvun alussa Todennäköinen.
  • Ristiriitaisia tunteita. Saaristolaiset paheksuivat salakuljetusta, ihailivat sitä, katsoivat sitä sormien läpi tai osallistuivat siihen hädän pakottamina Todennäköinen.
  • Trokariretkiä. Nykyään Turun naapurissa Naantalissa myydään veneretkiä, joiden teemana on salakuljettajien saaristo Todennäköinen.

Kiellon loppu

  • Äänestys. Suomalaiset äänestivät kansanäänestyksessä 29.–30. joulukuuta 1931. Yli 70 prosenttia halusi kiellon kokonaan pois, 28 prosenttia halusi säilyttää sen, ja noin 2 prosenttia valitsi välimuodon, joka olisi sallinut miedot juomat Hyvin dokumentoitu.
  • Kello kymmenen. Kieltolaki päättyi 5. huhtikuuta 1932. Sinä aamuna kello 10 uuden valtion alkoholiyhtiön Alkon ensimmäiset myymälät avasivat ovensa Hyvin dokumentoitu.
Mistä me tiedämme?

Oikeuden pöytäkirjat, poliisin tilastot ja sanomalehdet kertovat valtakunnan tarinan hyvin. Turun saaristosta löysimme paljon vähemmän: ei nimettyjä salakuljettajia, veneitä tai takaa-ajoja, vain matkailuesitteen Naantalin seudun salakuljetuksesta. Tämän sivun kuva saaristosta on siksi osin yleinen ja merkitty todennäköiseksi.

Suomen rannikkoAvomeri℞123456

Napauta numeroita ja seuraa pirtulastia mereltä ostajalle.

1.6.1919kieltolaki tulee voimaan
80 %poliisin tietoon tulleista rikoksista koski alkoholia vuodesta 1922
1 000 000 lpirtua takavarikoitiin vuonna 1930
70 %äänesti kieltolain lopettamisen puolesta 1931
Miten pirtu päätyi ostajalle. Napauta numeroita. Neljä laatikkoa kertovat kieltolain tärkeimmät luvut.Kaavamainen näkymä, ei Turun saariston kartta. Tapa siirtää lastit laivoista pikkuveneisiin on yleistietoa ja merkitty todennäköiseksi.
Miksi tällä on merkitystä

Kieltolaki osoitti, että lakia, jota useimmat eivät kunnioita, on hyvin vaikea valvoa. Se täytti tuomioistuimet, teki tavallisista ihmisistä rikollisia ja toi salakuljettajille omaisuuksia. Kun se päättyi, Suomi valitsi sen sijaan valtion monopolin, ja Alko myy väkeviä juomia Suomessa yhä tänään.

Kevyemmin

Paavo Nurmi, juoksija Turusta

Köyhästä turkulaispojasta tuli yksi kaikkien aikojen suurimmista juoksijoista. Paavo Nurmi voitti yhdeksän olympiakultaa, teki 22 virallista maailmanennätystä ja tuli tunnetuksi kaikkialla maailmassa ”lentävänä suomalaisena”. Hänen patsaansa seisoo yhä keskellä hänen kotikaupunkiaan.

Köyhä lapsuus

  • Syntyi Turussa. Paavo Nurmi syntyi Turussa 13. kesäkuuta 1897. Isä Johan Fredrik oli puuseppä ja äiti Matilda Wilhelmiina Laine. Perhe asui Raunistulassa Hyvin dokumentoitu.
  • Yksi huone. Vuonna 1903 perhe muutti 40 neliön asuntoon Turun keskustaan, jossa Nurmi asui vuoteen 1932. Isä kuoli 1910 ja sisar 1911. Perhe vuokrasi keittiön ja asui yhdessä huoneessa Hyvin dokumentoitu.
  • Juoksupoika. Paavo lähti koulusta noin 12-vuotiaana leipomon juoksupojaksi Hyvin dokumentoitu.
  • Juosten uimaan. Poikana hän juoksi tai käveli kuusi kilometriä uimaan Ruissaloon ja takaisin. 11-vuotiaana hän juoksi 1 500 metriä aikaan 5.02 Hyvin dokumentoitu.
  • Innoitus. Kun Hannes Kolehmainen voitti Tukholman olympialaisissa 1912, Nurmi osti ensimmäiset juoksukenkänsä. Hän oli 15-vuotias. Vuonna 1914 hän liittyi Turun Urheiluliittoon ja voitti ensimmäisen kilpailunsa, 3 000 metriä Hyvin dokumentoitu.

Lentävä suomalainen

  • Kolmet olympialaiset. Antwerpenissä 1920 Nurmi voitti kolme kultaa ja yhden hopean. Pariisissa 1924 hän voitti viisi kultaa, muun muassa 1 500 ja 5 000 metrillä. Amsterdamissa 1928 hän voitti yhden kullan ja kaksi hopeaa Hyvin dokumentoitu.
  • Maailmanennätykset. Hän teki 22 virallista maailmanennätystä matkoilla 1 500 metristä 20 kilometriin, ja epäviralliset mukaan lukien 58 Hyvin dokumentoitu.
  • Sekuntikello kädessä. Nurmi tunnettiin kovasta harjoittelusta ja siitä, että hän juoksi sekuntikello kädessä ja tarkkaili vauhtiaan kierros kierrokselta Todennäköinen.
  • Kilpailukielto. Vuonna 1932 kansainvälinen yleisurheiluliitto sulki hänet Los Angelesin olympialaisista. Saksalaiset kilpailujärjestäjät väittivät maksaneensa hänelle 250–500 dollaria kilpailulta, ja olympiaurheilijoiden piti silloin olla amatöörejä. Kielto vahvistui 1934, ja hän lopetti kilpailemisen Hyvin dokumentoitu.
  • Olympiatuli. Helsingin olympialaisissa 1952 hän kantoi soihdun stadionille ja sytytti olympiatulen. Hän kuoli Helsingissä 2. lokakuuta 1973, ja hänet haudattiin valtion hautajaisin Hyvin dokumentoitu.

Nurmi Turussa tänään

  • Patsas. Wäinö Aaltonen teki juoksevasta Nurmesta pronssipatsaan vuonna 1925. Alkuperäinen on Ateneumissa Helsingissä, ja kopiot seisovat Turussa, Jyväskylässä, Helsingin Olympiastadionin edessä ja Lausannen olympiamuseossa Hyvin dokumentoitu.
  • Lakki vappuna. Turun patsas seisoo Aurakadun ja Hämeenkadun kulmassa. Joka vappuaatto tekniikan opiskelijat painavat sen päähän ylioppilaslakin (pysäkki 36) Hyvin dokumentoitu.
  • Nimi elää. Turussa järjestetään Paavo Nurmen kisat, yleisurheilukilpailut vuodesta 1957, ja Paavo Nurmi -maraton vuodesta 1992, ja siellä on Paavo Nurmen stadion, joka nimettiin hänen mukaansa vuonna 1997 Hyvin dokumentoitu.
Paavo Nurmen elämä yhtenä ratakierroksena. Juokse asemalta toiselle ja katso, miten mitalihylly täyttyy.Asemat ovat tasavälein, eivät ajan mittakaavassa.
Mistä me tiedämme?

Nurmen juoksut ajastettiin, niistä kirjoitettiin ja niitä kuvattiin, joten hänen tuloksensa tunnetaan hyvin. Hänen lapsuutensa kerrotaan elämäkerroissa. Emme löytäneet vuotta, jolloin patsaan kopio pystytettiin Turkuun, emmekä tarkkaa taloa, jossa hän syntyi.

Miksi tällä on merkitystä

Pienelle uudelle maalle Nurmen voitot olivat suuri ylpeydenaihe, ja ne tekivät Suomen tunnetuksi kaikkialla maailmassa. Hänen tarinansa, ahtaasta turkulaiskodista olympiapallin huipulle, kerrotaan yhä nuorille urheilijoille. Kiista hänen amatööriasemastaan näyttää myös, miten urheilu oli muuttumassa harrastuksesta ammatiksi.

Lähteet ja lisälukemista

  1. Prohibition in Finland — vuoden 1919 laki, salakuljetus ja rikollisuus, vuoden 1931 kansanäänestys ja loppu 1932 (englanniksi).
  2. Kieltolaki (Suomi) (Wikipedia) — päivämäärät, kansanäänestyksen tulos, pirtun alkuperä, takavarikot, rikostilastot ja kuolleet poliisit.
  3. Ylen Elävä arkisto: kieltolain valvonta — ”kuin onnenkauppaa”, poliisien yhteydet salakuljettajiin ja takavarikoitujen veneiden ja autojen huutokaupat.
  4. Visit Naantali: Trokarit ja pirtukuninkaat, esite Naantalin saariston salakuljetuksesta (matkailuaineisto).
  5. Paavo Nurmi — lapsuus Turussa, olympiamitalit, maailmanennätykset, vuoden 1932 kilpailukielto, patsaat ja hänen mukaansa nimetyt turkulaiset tapahtumat (englanniksi).
  6. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY): vappuaatto 2025 — Aurakadun ja Hämeenkadun kulman Paavo Nurmi -patsas lakitetaan (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.