Lama, EU ja uusi tiedekaupunki

1990-luku alkoi syvällä lamalla: tehtaita suljettiin, pankkeja kaatui ja lähes joka viides suomalainen työntekijä menetti työnsä. Vuosikymmenen lopulla Suomi oli EU:ssa, ja Turussa vanhoista tehtaista oli tullut tieteen laboratorioita.

1990-luku · Tasavalta

Iso tarina

Lama, EU ja uusi tiedekaupunki

1990-luvun alussa Suomi vajosi syvään talouslamaan. Turku oli menettänyt suuren laivanrakennusyhtiönsä jo vuonna 1989. Samalla vuosikymmenellä Suomi kuitenkin äänesti liittymisestä Euroopan unioniin, ja Turussa vanhoja tekstiilitehtaita muutettiin teknologia- ja biotekniikkayritysten taloiksi.

Romahdus

Turkuun osui ensin. Turun telakkakriisi tuli ennen yleistä lamaa. Wärtsilä Marine meni konkurssiin lokakuussa 1989 (pysäkki 45), ja uudelleen käynnistetty telakka myytiin norjalaiselle Kværnerille vuonna 1990 Hyvin dokumentoitu.
Lama. Vuosien 1991–1993 lamassa Suomen kokonaistuotanto laski 13 %. Monet yritykset menivät konkurssiin Hyvin dokumentoitu.
Miksi näin kävi. 1980-luvulla rahaa oli tullut helpoksi lainata, ja asuntojen ja osakkeiden hinnat nousivat nopeasti. Sitten Neuvostoliitto, jonka osuus Suomen viennistä ja tuonnista oli ollut 15–20 %, hajosi, ja kauppa katosi lähes yhdessä yössä Hyvin dokumentoitu.
Pankit ja raha. Monet pankit joutuivat vaikeuksiin, ja vuonna 1991 valtio lupasi taata niiden velat. Suomi devalvoi markkansa marraskuussa 1991 ja uudelleen vuonna 1992 Hyvin dokumentoitu.

Ilman työtä

Lähes joka viides. Työttömyys Suomessa nousi noin 3,5 prosentista 18,9 prosenttiin. Vuodesta 1992 vuoteen 1997 se pysyi yli 12 prosentissa Hyvin dokumentoitu.
Turun omat luvut. Emme löytäneet työttömyyslukuja Turusta erikseen, joten tässä esitetyt luvut koskevat koko Suomea Hyvin dokumentoitu.
Kasvu jatkui. Siitä huolimatta Turku kasvoi edelleen. Asukkaita oli 159 180 vuonna 1990, 164 744 vuonna 1995 ja 172 561 vuonna 2000 Hyvin dokumentoitu.

Kohti EU:ta

Äänestys. Suomessa järjestettiin 16. lokakuuta 1994 neuvoa-antava kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Kyllä äänesti 56,89 %, ja äänestysprosentti oli 70,79 Hyvin dokumentoitu.
Turun seutu. Varsinais-Suomi äänesti lähes täsmälleen kuten koko maa, 56,62 % kyllä, mutta äänestäjiä oli enemmän: äänestysprosentti oli 75,25 Hyvin dokumentoitu.
Etelä ja pohjoinen. Kyllä oli vahvimmillaan etelässä, Helsingin seudulla. Pohjoisessa ja maatalousalueilla useimmat äänestivät ei Hyvin dokumentoitu.
Jäseneksi. Suomi liittyi EU:hun 1. tammikuuta 1995. Ahvenanmaa järjesti oman kansanäänestyksensä ja liittyi samaan aikaan (pysäkki 45) Hyvin dokumentoitu.

Tiedekaupunki

DataCity. Vuonna 1988 alkoi Kupittaalla DataCityn rakentaminen. Se oli ”IT-talo” teknologiayrityksille ja Turku Science Parkin alku Hyvin dokumentoitu.
Trikoosta elektroniikkaan. Vuonna 1989 viereinen vanha Silon trikootehdas, joka oli perustettu vuonna 1928, muutettiin huipputeknologian toimistoiksi nimeltä ElectroCity Hyvin dokumentoitu.
BioCity. Vuoden 1993 lopulla avattiin BioCity, joka rakennettiin vanhan kehräämön laajennukseksi. Yliopistojen yhteinen biotekniikan keskus, nykyinen Turku Bioscience, perustettiin noin vuonna 1989 Todennäköinen.
Oma asema. Kupittaan rautatieasema rakennettiin vuonna 1995. Nykyään tiedepuistossa on noin 210 000 m² tiloja yhdessätoista rakennuksessa, ja kaupunki on sen suurin omistaja Hyvin dokumentoitu.

Mistä me tiedämme?

Suomen 1990-luvun taloutta on tutkittu paljon, ja EU-äänestyksen tulokset ovat virallisia. Lähteemme antavat koko Suomen lukuja, eivät pelkän Turun lukuja. Tiedepuiston rakennusten vuosiluvut ovat rakennukset omistavan yhtiön historiasivulta. Biotekniikan keskuksen perustamisvuosi on päätelty sen 30-vuotisjuhlasta vuonna 2019, joten merkitsemme sen todennäköiseksi.

Töissä Työttömänä

4 / 100

Tuotanto (ennen = 100)

100

Lama sadan työntekijän kautta, EU-äänestys alueittain ja miten Kupittaan vanhoista tehtaista tuli tiedepuisto.Sata pistettä on pyöristetty koko Suomen luvuista. Rakennukset ovat yksinkertaisia symboleja.

Miksi tällä on merkitystä

Lama muutti sitä, mistä Turku eli. Vanhat teollisuudenalat ja idänkauppa kutistuivat, ja kaupunki pani enemmän toivoaan yliopistoihin, tutkimukseen ja teknologiaan laivanrakennuksen rinnalla. Kupittaan tyhjät tehtaat ovat hyvä kuva tästä muutoksesta: rakennuksissa, joissa ennen neulottiin ja kehrättiin, on nyt laboratorioita ja toimistoja.

Kevyemmin

90-luvun turkulaiset urheilusankarit

Kun talous oli kuralla, Turun jääkiekkojoukkue TPS voitti Suomen mestaruuden kerta toisensa jälkeen. Ja toukokuussa 1995 nuori turkulainen pelaaja auttoi Suomen ensimmäiseen jääkiekon maailmanmestaruuteensa.

TPS-kone

Vanha seura. TPS eli Turun Palloseura perustettiin vuonna 1922 usean lajin seuraksi Hyvin dokumentoitu.
Kahdeksan mestaruutta. Kausien 1988–89 ja 2000–01 välillä TPS voitti Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa: vuosina 1989, 1990, 1991, 1993, 1995, 1999, 2000 ja 2001 Hyvin dokumentoitu.
Kaksi valmentajaa. Hannu Jortikka johti joukkueen kuuteen näistä mestaruuksista, kahdessa kolmen sarjassa. Hänen kausiensa välissä Vladimir Jursinov valmensi TPS:ää vuosina 1992–1998 Hyvin dokumentoitu.
Euroopan mestarit. TPS voitti myös Euroopan jääkiekkoliigan vuonna 1997 ja Euroopan cupin muutamaa vuotta aiemmin. Lähteemme antaa sen vuodeksi sekä 1993 että 1994 Todennäköinen.

Saku Koivu

Turkulaispoika. Saku Koivu syntyi Turussa 23. marraskuuta 1974. Hän pelasi TPS:ssä kolme kautta kaudesta 1992–93 alkaen ja voitti Suomen mestaruuden vuosina 1993 ja 1995 Hyvin dokumentoitu.
Pistekuningas. Kaudella 1994–95 hän teki 73 pistettä, enemmän kuin kukaan muu liigassa, ja hänet valittiin liigan arvokkaimmaksi pelaajaksi Hyvin dokumentoitu.
Kapteeni Montrealissa. Hän siirtyi NHL:n Montreal Canadiensiin vuonna 1995. Vuonna 1999 hänestä tuli seuran kapteeni, ensimmäinen Euroopassa syntynyt, ja hän hoiti tehtävää kymmenen vuotta Hyvin dokumentoitu.
Paluu. Vuonna 2001 häneltä löydettiin syöpä. Hän toipui ja palasi huhtikuussa 2002, ja yleisö seisoi ja hurrasi kahdeksan minuuttia Hyvin dokumentoitu.

Kultaa Tukholmasta

Finaali. 7. toukokuuta 1995 Suomi voitti Ruotsin 4–1 MM-finaalissa Tukholmassa. Se oli Suomen ensimmäinen miesten jääkiekon maailmanmestaruus Hyvin dokumentoitu.
Ketju. Koivu oli Suomen ykkösketjun sentteri yhdessä Jere Lehtisen ja Ville Peltosen kanssa. Peltonen teki finaalissa kolme maalia Hyvin dokumentoitu.
Lainattu laulu. Ruotsin joukkueen laulusta ”Den glider in” (”Se liukuu sisään”) tuli voiton jälkeen suosittu Suomessa Hyvin dokumentoitu.

Myös jalkapallo

Cupvoitot. TPS:n jalkapallojoukkue voitti Suomen cupin vuosina 1991 ja 1994. Uusi seura, FC Inter Turku, perustettiin vuonna 1990 Hyvin dokumentoitu.
San Siro. Muutamaa vuotta aiemmin, vuonna 1987, TPS voitti italialaisen suurseura Inter Milanin 1–0 vieraissa Milanossa UEFA-cupissa, vaikka Inter voitti paluuottelun Turussa Hyvin dokumentoitu.

Suomen mestaruuksia: 8 kolmessatoista kaudessa

Valmentaja Hannu Jortikka Valmentaja Vladimir Jursinov

Kolmetoista kautta TPS:n mestaruuksia ja Saku Koivun tie Turusta NHL:ään.Kausien värit kertovat, kuka oli päävalmentaja.

Mistä me tiedämme?

Tulokset, mestaruudet ja maalit kirjataan tarkasti sarjoissa ja urheilutoimituksissa. Käytimme tietosanakirja-artikkeleita seuroista, pelaajista ja vuoden 1995 kisoista. Ne ovat samaa mieltä lähes kaikesta, mutta yksi antaa TPS:n Euroopan cupin vuodeksi sekä 1993 että 1994. Käsittelimme jääkiekkoa ja jalkapalloa, koska niistä löytyi hyviä lähteitä; muita 1990-luvun turkulaisurheilijoita ei ole mukana.

Miksi tällä on merkitystä

Vuoden 1995 maailmanmestaruus tuli, kun työttömyys Suomessa oli yhä yli 12 %. Monelle se oli harvinainen yhteisen ilon hetki vaikeina vuosina. TPS osoitti myös, että turkulainen seura pystyi voittamaan Suomen ja Euroopan parhaat, ja sen nuori tähti nousi yhden NHL:n kuuluisimmista seuroista kapteeniksi.

Lähteet ja lisälukemista

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.