1300-luvulla Turku oli Suomen suurin kaupunki ja sen portti maailmalle. Saksan kauppakaupunkien leveät laivat nousivat Aurajokea ylös, ja moni rannalla odottavista kauppiaista puhui itsekin saksaa.
Kauppiaiden kaupunki
- Kuinka suuri? 1300-luvun Turussa asui ehkä noin 2 000 ihmistä. Kukaan ei laskenut heitä, joten luku on arvio Todennäköinen. Turku oli silti Suomen kuudesta keskiaikaisesta kaupungista suurin, ja nykyään se on myös niistä vanhin ja perusteellisimmin kaivettu Hyvin dokumentoitu.
- Kaupungin asemakaava. Kaupunki levittäytyi tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin ympärille Aurajoen itärannalle. Joen toisella puolella oli pienempi kaupunginosa, Aninkainen. Useimmat talot olivat puuta; vain harvat rikkaat porvarit ja kirkko rakensivat kivestä tai tiilestä. Vanha Suurtori pysyi Turun sydämenä vuoden 1827 suureen paloon asti Hyvin dokumentoitu.
- Saksalaiset porvarit. 1300-luvulla noin kaksi kolmasosaa Turun porvareista näyttää olleen saksalaisia. Moni tuli Itämeren hansakaupungeista ja piti yllä suku- ja kauppasiteitä sinne. Nimeltä tunnetuista raatimiehistä ennen vuotta 1400 jopa 70–90 % oli saksalaista syntyperää Todennäköinen.
- Killat ja köyhät. Kauppiaat ja käsityöläiset muodostivat kiltoja, jotka pitivät juhlia, auttoivat sairastuneita jäseniään ja kustansivat messuja vainajien puolesta. Kaupungin laidalla Pyhän Yrjänän hospitaali otti vastaan spitaalisia Hyvin dokumentoitu. Arkielämästä asiakirjojen ulkopuolella tiedämme vähän.
Hansa ja sen laivat
- Mikä hansa oli? Saksalaisten kauppakaupunkien löyhä liitto, jota johti Lyypekki ja joka hallitsi Itämeren kauppaa 1200-luvulta 1400-luvulle. Sen kauppiailla oli kauppa-asemia Lontoosta Novgorodiin Hyvin dokumentoitu.
- Oliko Turku jäsen? Ei. Turku kuului hansan kauppamaailmaan, mutta se ei koskaan ollut liiton jäsenkaupunki Todennäköinen.
- Koggi. Hansan työjuhta oli koggi: leveä, korkealaitainen laiva, jossa oli yksi masto ja yksi raakapurje. Se oli hidas mutta kantoi paljon lastia Hyvin dokumentoitu.
- Satama. Porvarien aitat reunustivat jokea. Halisten kosket estivät kulun ylävirtaan, joten 1200-luvun lopulla saksalainen kauppa asettui alemmas, Unikankareen mäelle tuomiokirkon luo, jonne koggit kiinnittyivät Todennäköinen.
Mitä vietiin ja tuotiin
- Vienti: kuivattua ja suolattua kalaa, tynnyreihin suolattua silakkaa ja turkiksia. Kala pysyi Suomen tärkeimpänä vientituotteena 1500-luvulle asti Hyvin dokumentoitu.
- Tuonti: ennen kaikkea suolaa, jota ilman kalaa ja lihaa ei saatu säilymään talven yli. Lisäksi viiniä, kangasta ja muita ylellisyystavaroita Hyvin dokumentoitu.
- Turun etuoikeus. Sataman oman historiikin mukaan vuoden 1347 kuninkaallinen laki antoi Turun laivoille vapauden purjehtia ulkomaille, kun taas muut Suomen asukkaat saivat purjehtia vain Turkuun tai Tukholmaan Todennäköinen.
- Lyypekistä Danzigiin. Lyypekki oli Turun ensimmäinen tärkein määränpää. 1400-luvun alusta sen paikan otti Danzig (nykyinen Gdańsk). 1500-luvulla noin puolet Turusta lähteneistä laivoista purjehti Danzigiin ja neljännes Tukholmaan Hyvin dokumentoitu.
Laivamäärät ovat peräisin 1500-luvun asiakirjoista. 1300-luvulta historioitsijoilla on vain hajanaisia kirjeitä, lakeja ja kaupungin asiakirjoja. Arkeologia täyttää aukkoja: Turusta kaivetut astiat, lasit ja kolikot kertovat, mistä tavarat tulivat, vaikka mikään asiakirja ei niitä mainitsisi.
Vuonna 2024 Turun Satama juhli 870-vuotista historiaansa. Se laskee vuodesta 1154, jolloin Sisilian kuninkaalle työskennellyt arabimaantieteilijä al-Idrisi merkitsi maailmankuvaukseensa paikan nimeltä Abuwa. Abuwa on luultavasti Turku, mutta varmaksi sitä ei voi tietää Kiistanalainen.