Turku 1000
Pysäkki 51 · Jälkisanat
2029

Turku 800: seuraava luku

Vuonna 2029 Suomen vanhin kaupunki täyttää 800 vuotta. Tämä viimeinen pysäkki katsoo eteenpäin juhlavuoteen, kertoo, miten voit täydentää tätä sivustoa, ja kokoaa yhteen kaikki käyttämämme lähteet.

Jälkisanat
Iso tarina

Turku 800 vuonna 2029

Turku laskee ikänsä vuodesta 1229, jolloin paavi Gregorius IX kirjoitti kirjeen piispanistuimen siirtämisestä (pysäkki 2). Kahdeksansataa vuotta myöhemmin, vuonna 2029, kaupunki suunnittelee kokonaisen juhlavuoden.

Miksi 2029?

  • Kirje. Kaupunki pitää perustamisvuotenaan vuotta 1229 paavi Gregorius IX:n 23. tammikuuta 1229 päivätyn kirjeen vuoksi. Se on paikan ensimmäinen kirjallinen maininta Hyvin dokumentoitu.
  • Ei perustamispäivää. Kirje ei perustanut kaupunkia. Se koski piispaa, ja kaupunki kasvoi hänen uuden istuimensa lähelle seuraavina vuosikymmeninä, linnan (pysäkki 3) ja tuomiokirkon (pysäkki 4) ympärille Todennäköinen.
  • Aiemmat merkkipäivät. Vuonna 1929, 700 vuotta kirjeen jälkeen, Turussa pidettiin messut, jotka esittelivät uutta funktionalistista tyyliä (pysäkki 38). Tammikuussa 2019 uutisoitiin, että Suomen vanhin kaupunki täytti 790 vuotta Hyvin dokumentoitu.

Suunnitelma

  • Nimi. Juhlavuoden nimi on ”Nyt, ikuisesti, Turku”. Sen logossa luku 800 yhdistyy äärettömyyden merkkiin ∞ Hyvin dokumentoitu.
  • Kysymys. Vuoden johtava kysymys kuuluu englanninkielisellä sivulla ”What can I do first?”, suomeksi suunnilleen: mitä voin tehdä ensimmäisenä? Hyvin dokumentoitu.
  • Teemat. Päätteemat ovat uudet ensimmäiset kerrat ja kaupunkilaisuuden vahvistaminen. Lisäksi on viisi pienempää teemaa: kaikkien kaupunki, luonnon kaupunki, osaamisen kaupunki, ilon kaupunki ja keitaiden kaupunki Todennäköinen.
  • Järjestäjä. Turku 2029 -säätiö koordinoi juhlavuotta kaupungin puolesta. Budjetti on 6,9 miljoonaa euroa, josta säätiö rahoittaa 5,3 miljoonaa Hyvin dokumentoitu.
  • Aikataulu. Suunnitelma hyväksyttiin lokakuussa 2025. Vuodet 2026 ja 2027 ovat valmisteluvuosia, vuosi 2028 on alkusoitto, jolloin juhlitaan kaupunkikulttuurin ensimmäisiä kertoja, ja vuosi 2029 on juhlien täyttämä vuosi Hyvin dokumentoitu.
  • Jokainen sankarina. Tavoitteena on, että jokainen turkulainen on vuonna 2029 päivän sankari (englanniksi ”Hero of the Day”). Kun tarkistimme kaupungin sivun marraskuussa 2026, siellä ei vielä ollut konsertteja, näyttelyitä tai muita tapahtumia Hyvin dokumentoitu.

Katse taaksepäin vuodesta 2029

  • Epätasaiset pysäkit. Pitkällä janalla pisteet tiivistyvät lähelle nykyaikaa. Lähimenneisyydestä on paljon enemmän lähteitä, joten sille on annettu enemmän pysäkkejä, kuten johdannossa kerrotaan.
  • Kolme valtiota. Yli viidensadan vuoden ajan Turku kuului Ruotsin valtakuntaan. Vuosina 1809–1917 se kuului Venäjän keisarin hallitsemaan Suomen suuriruhtinaskuntaan, ja vuodesta 1917 se on ollut osa itsenäistä Suomea (pysäkit 25 ja 35). Pisteiden värit näyttävät nämä kaudet Hyvin dokumentoitu.
800202520262027202820292030Tänään
Tie juhlavuoteen ja tämän sivuston kaikki viisikymmentä pysäkkiä yhdellä janalla vuodesta 1000 vuoteen 2030.”Tänään”-merkin sijainnin laskee oma selaimesi. Pitkällä janalla jokainen piste on yksi pysäkki vuotensa kohdalla; missä pisteet tungeksivat, ne on pinottu.
Mistä me tiedämme?

Vuoden 2029 suunnitelmat ovat peräisin Turun kaupungin omalta juhlavuoden sivulta englanniksi, ruotsiksi ja suomeksi. Suunnitelmat voivat muuttua: ohjelma oli vielä auki, kun tarkistimme sen marraskuussa 2026. Suomenkielisestä sivusta saimme luettua vain otsikon, joten osa suomenkielisistä teemojen nimistä on omia käännöksiämme englannista. Kirjeen päivämäärä on peräisin Turkua käsittelevästä tietosanakirja-artikkelista, ja pysäkki 2 kertoo, mitä kirjeessä oikeastaan sanotaan.

Miksi tällä on merkitystä

Tuhat vuotta Turun historiaa näyttää, miten taloista tuli kaupunki, pääkaupunki, palanut kaupunki, teollisuussatama ja opiskelijakaupunki. Jokainen sukupolvi päätti, mitä säilyttää ja mitä muuttaa. Juhlavuosi kysyy nyt Turussa asuvilta, myös nuorilta, mitä he haluavat tehdä ensimmäisenä.

Kevyemmin

Sinun vuorosi: täydennä tarinaa

Mikään historia ei ole koskaan valmis. Maasta ja arkistoista löytyy uutta, ja tällaisella sivustolla on varmasti virheitä. Voit auttaa korjaamaan niitä.

Näin voit auttaa

  • Jokaisella pysäkillä on painikkeet. Jokaisen pysäkin alareunasta löydät painikkeet ”Ehdota korjausta”, ”Ehdota lisäystä” ja ”Muu palaute”. Samat painikkeet ovat tämän sivun alareunassa.
  • Kerro lähde. Kerro, mistä tietosi on peräisin: kirjasta, artikkelista, museosta tai arkistosta. Lähde, jonka muutkin voivat tarkistaa, on arvokkaampi kuin muistikuva.
  • Katso merkkejä. Jos pystyt osoittamaan todeksi väitteen, jonka merkitsimme todennäköiseksi tai kiistanalaiseksi, merkki voi vaihtua. Jos ”hyvin dokumentoitu” tieto osoittautuu vääräksi, kerro siitäkin.
  • Tiliä ei tarvita. Lyhyt lomake avautuu suoraan sivulle, ja se tietää jo, millä pysäkillä olet. Jos haluat vastauksen, jätä sähköpostiosoitteesi. Sitä ei koskaan näytetä sivustolla.

Avoimia kysymyksiä

Monella pysäkillä kerrotaan, mitä emme löytäneet. Tässä muutama aukko, jonka täyttämisessä voit auttaa:

  • Vuoden 1929 messut. Niiden virallinen nimi, tarkka paikka ja kävijämäärä (pysäkki 38).
  • Sodat. Kuinka monta ilmahyökkäystä Turkuun kohdistui kussakin sodassa (pysäkki 39).
  • Telakka. Kuinka moni työskenteli Turun telakalla 1980-luvulla ja kuinka moni menetti työnsä vuonna 1989 (pysäkki 45).
  • Pandemia. Miten opiskelijaperinteitä, kuten vappua, vietettiin Turussa pandemian aikana (pysäkki 49).
Näin korjaus kulkee ideastasi sivulle.Esimerkki. Vuoden 1929 messujen virallinen nimi on todella yhä avoin kysymys.
Kiitos

Kiitos, että kuljit kanssamme tuhannen vuoden halki Turun historiaa. Tekijätiedot ja kaikki lähteet ovat alla.

Tekijät ja kiitokset

Teksti ja tutkimus
Kirjoitettu Anthropicin Claude-kielimallin avulla kunkin sivun lähteiden pohjalta. Jokaisessa väitteessä on merkki, joka kertoo, kuinka varmoja olemme.
Kuvat
Kaikki kartat, pohjapiirrokset ja kuvat on piirretty tätä sivustoa varten yksinkertaisina grafiikoina. Ne eivät ole mittakaavassa, ellei toisin mainita.
Musiikki
Jokaisella pysäkillä on taustamusiikkia. Ensimmäisten sivujen kantele syntyy selaimessasi kuunnellessasi: se on tulkinta aikakauden tunnelmasta, ei äänite eikä rekonstruktio. Pysäkillä 2 soi studiokolomnan ”Viking”, keskiajan pysäkeillä Vlad Bakutovin ”Medieval Ambient”, renessanssin pysäkeillä BackgroundMusicLabin ”Renaissance Reverie”, barokin pysäkeillä Peter Robertsin ”Weavers Path”, rokokoon pysäkeillä Alana Jordanin menuetti ”Dance of Shadows”, kustavilaisilla pysäkeillä 23–24 J. S. Bachin preludi ensimmäisestä sellosarjasta Gregor Quendelin cembalolla soittamana, varhaisen venäläisen ajan pysäkeillä 25–29 Alex Morganin ”String Quartet Elegance”, 1800-luvun lopun pysäkeillä 30–32 Lumen Soundin ”Emotional Cinematic Orchestra Piano”, vuosien 1904–1918 pysäkeillä 33–35 Samuel F. Johannsin ”Sinister Akroterion”, maailmansotien välisen ajan pysäkeillä 36–38 Vellum Loungen ”Retro Jazz Annabelle”, sotavuosien pysäkeillä 39–40 Flol Gan ”Requiem for the Living”, 1950–1970-lukujen pysäkeillä 41–44 Paul Winterin ”Backseat Promise” ja 1980-luvulta nykypäivään (pysäkit 45–50 ja tämä sivu) Oleg Motoshinin ”Back to 90s”, kaikki Pixabaysta (Pixabay Content License). Bach sävelsi preludinsa noin vuonna 1720; muut kappaleet ovat nykyaikaisia, useimmat vanhaan tyyliin. Kaikki musiikki on pois päältä, ellet itse käynnistä sitä.
Fontit
Literata, IM Fell English, Uncial Antiqua ja UnifrakturMaguntia, kaikki SIL Open Font License -lisenssillä, Fontsourcen kautta.
Lisenssi
Teksti CC BY-SA 4.0, koodi MIT. Voit käyttää tekstejä uudelleen, kun mainitset lähteen ja jaat ne samalla lisenssillä.

Kaikki lähteet pysäkeittäin

Yhteensä 487 lähdettä. Avaa pysäkki nähdäksesi sen luettelon.

51 2029 Tämä sivu
  1. Turun kaupunki: Nyt, ikuisesti, Turku – matka kohti Turun 800-vuotisjuhlaa on käynnissä.
  2. City of Turku: Now, Forever, Turku – on the way to the 800th anniversary — suunnitelma, teemat, aikataulu, budjetti ja järjestäjä (englanniksi).
  3. Åbo stad: Nu, för evigt, Åbo — sama sivu ruotsiksi (ruotsiksi).
  4. Turku — paavin kirje 23. tammikuuta 1229, kaupungin ensimmäinen kirjallinen maininta, ja 790-vuotispäivä vuonna 2019 (englanniksi).
1 n. 1026 Ennen kaupunkia: vilkas jokilaakso (8)
  1. Haggrén, G., Halinen, P., Lavento, M., Raninen, S. & Wessman, A. (2015). Muinaisuutemme jäljet. Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle. Gaudeamus.
  2. Talvio, T. (2002). Coins and Coin Finds in Finland AD 800–1200. Iskos 12, Suomen Muinaismuistoyhdistys.
  3. Luoto, J. (1984). Liedon Vanhalinnan mäkilinna. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 87.
  4. Vanhalinna — yleiskatsaus lähteineen (englanniksi).
  5. Museovirasto — muinaisjäännösrekisteri.
  6. Ilmasto-opas.fi — maankohoaminen Suomen rannikolla.
  7. Turun linna — historia.
  8. Live Science (2026) — Suomen suurin viikinkiajan hopea-aarre löytyi Sysmästä (englanniksi).
2 1150-luku–1229 Risti, ristiretki ja piispa joen rannalla (9)
  1. Immonen, V., Kinnunen, J. & Harjula, J. (2021). At the fringes of urbanisation: Turun kaupungin perustamisen sosioekonominen malli, n. 1300. ZAM 49, 217–234 (englanniksi).
  2. Linna, M. (toim.) (1989). Suomen varhaiskeskiajan lähteitä. Historian Aitta XXI.
  3. Heikkilä, T. (2005). Pyhän Henrikin legenda. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  4. Ruohonen, J. (2022). Built of Wood and Turned to Soil — Suomen vanhimmat kirkot ja Ravattulan Ristimäki. Iskos 26.
  5. Haggrén, G. ym. (2015). Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus.
  6. Turun hiippakunnan historia ja vuoden 1229 kirjeet (englanniksi).
  7. Bergenin yliopiston pohjoismaisten pyhimysten wiki — Sanctus Henricus (englanniksi).
  8. Yle — vuoden 1229 perinteestä ja Turun syntymävuodesta.
  9. Turun kaupunki — Kupittaanpuiston historia.
3 n. 1280 Turun linna nousee joensuulle (10)
  1. Immonen, V., Kinnunen, J. & Harjula, J. (2021). At the fringes of urbanisation: Turun kaupungin perustamisen sosioekonominen malli, n. 1300. ZAM 49, 217–234 (englanniksi).
  2. Turun linna — linnan historia (englanniksi).
  3. Turun kaupunki — Turun linna pähkinänkuoressa (englanniksi).
  4. Turun linna — yleiskatsaus ja linnanpäälliköiden luettelo (englanniksi).
  5. Turun seurakunnat — Turun tuomiokirkon historia, 1300-luku (englanniksi).
  6. Turun historia — perustaminen, ensimmäinen sinetti ja raati (englanniksi).
  7. Turku — nimen alkuperä (viittaa K. Häkkiseen ja M. Heikkilään) (englanniksi).
  8. Turun vaakuna (englanniksi).
  9. Turun kaupunki (2026) — Satama-alueen arkeologiset kaivaukset paljastivat uutta tietoa Turun linnan historiasta.
  10. Haggrén, G. ym. (2015). Muinaisuutemme jäljet. Gaudeamus.
4 1300 Tuomiokirkko vihitään (9)
  1. Turun seurakunnat — Turun tuomiokirkon historia (englanniksi).
  2. Turun seurakunnat — Turun tuomiokirkon historia, 1300-luku (englanniksi).
  3. Turun tuomiokirkko — yleiskatsaus (englanniksi).
  4. Lamberg, M. (2023). The Sack of Turku in 1509: Recovering from a Catastrophe. Zapiski Historyczne 88(2), 97–123.
  5. Turun kaupunki — Katedralskolan i Åbo 750 vuotta.
  6. Turun yliopisto — Joulurauhan julistus (englanniksi).
  7. Christmas Peace — historia ja Turun julistuksen englanninkielinen käännös (englanniksi).
  8. Julfrid — julistuksen ruotsinkielinen teksti ja historia (ruotsiksi).
  9. Yle (2006) — Joulurauhan julistus.
5 1318 Novgorodilaiset polttavat Turun (9)
  1. Attack on Åbo (1318) — yleiskatsaus lähdeviitteineen (englanniksi).
  2. Turun seurakunnat — Turun tuomiokirkon historia, 1300-luku (englanniksi).
  3. Turun linna — yleiskatsaus ja linnanpäälliköiden luettelo (englanniksi).
  4. Turun historia — keskiaika.
  5. Lamberg, M. (2023). The Sack of Turku in 1509: Recovering from a Catastrophe. Zapiski Historyczne 88(2), 97–123.
  6. Turun kaupunki — arkeologinen kokoelma, historiallisen ajan löydöt (englanniksi).
  7. Harjula, J. (2008). Before the Heels. Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XV.
  8. Aboa Vetus & Ars Nova — museon historia (englanniksi).
  9. Meer (2018) — Aboa Vetus, Old Turku (englanniksi).
6 1350-luku Saksalaiset kauppiaat ja hansakaupunki (8)
  1. Immonen, V., Kinnunen, J. & Harjula, J. (2021). At the fringes of urbanisation: Turun kaupungin perustamisen sosioekonominen malli, n. 1300. ZAM 49, 217–234 (englanniksi).
  2. Turun Satama — 870 vuoden historia (kirja, PDF, englanniksi). Keskiajan satama, kauppatavarat ja kumppanit.
  3. Turun Satama — historian aikajana (englanniksi).
  4. Turku — yleiskatsaus ja historia (englanniksi).
  5. Turun historia — keskiaika.
  6. Hansaliitto — yleiskatsaus (englanniksi).
  7. Aalto, I., Veinio, T., Sointula, H. & Haggrén, G. (2024). Turkulainen tunkio ja särkyneen ikkunan arvoitus. SKAS 2/2024.
  8. Hortus novus: Fresh Approaches to Medieval Archaeology in Finland (2007). Archaeologia Medii Aevi Finlandiae XIV (englanniksi).
7 1362 Suomi saa äänen kuninkaanvaalissa (6)
  1. Moran kivet — kuninkaanvaalien paikka ja sen historia (englanniksi).
  2. Albrekt, Ruotsin kuningas — julistettiin kuninkaaksi Morassa 1364 (englanniksi).
  3. Maunu Erikssonin maanlaki — yleiskatsaus (englanniksi).
  4. Turun vaakuna — selitys, historia ja värit (Heraldry of the World, englanniksi).
  5. Turku — yleiskatsaus ja vaakuna (saksaksi).
  6. Turun tuomiokirkko — yleiskatsaus (englanniksi).
8 1390-luku Kolme valtakuntaa, yksi kuningas: Kalmarin unioni (8)
  1. Kalmarin unioni — yleiskatsaus (englanniksi).
  2. Bo Jonsson Grip — Ruotsin historian suurin maanomistaja (englanniksi).
  3. Turun linna — yleiskatsaus ja linnanpäälliköiden luettelo (englanniksi).
  4. Albrekt, Ruotsin kuningas (englanniksi).
  5. Vitaaliveljet — yleiskatsaus (englanniksi).
  6. Vitalienbrüder — nimi, tunnuslause ja historia (saksaksi).
  7. Klaus Störtebeker — elämä, mestaus ja legendat (englanniksi).
  8. Turun linna — linnan omat historiasivut (englanniksi).
9 1412–1450 Piispa Maunu Tavast ja kirkon valta (9)
  1. Magnus Olai Tavast — elämän ja virkakauden päivämäärät (Catholic Hierarchy, englanniksi).
  2. Turun tuomiokirkko 1400-luvulla — Tavastin kappeli ja sen rautaristikko (Turun seurakunnat, englanniksi).
  3. Naantalin luostari — historia (Naantalin kaupunki, englanniksi).
  4. Kuusiston linna — piispojen linna (englanniksi).
  5. Birgittalaiset — Pyhän Birgitan sääntökunta (englanniksi).
  6. Vadstenan luostari — sääntökunnan emoluostari (englanniksi).
  7. ”Finland”, Catholic Encyclopedia (1909): Tavastin pyhiinvaellus Pyhälle maalle (englanniksi).
  8. The grand pilgrimage, 1333–1600 (Utrechtin yliopisto, englanniksi).
  9. Pyhiinvaeltajan merkit — yleiskatsaus (englanniksi).
10 1488 Missale Aboense: ensimmäinen Suomea varten painettu kirja (8)
  1. Missale Aboense — yleiskatsaus (englanniksi).
  2. Missale Aboense — Jyväskylän yliopiston kirjaston pergamenttikappale (englanniksi).
  3. Missale Aboense — kaksi lehteä Morganin kirjastossa ja tietoja painamisesta (englanniksi).
  4. Missale Aboense — digitoitu kappale (Kansalliskirjasto, Doria).
  5. Turun katedraalikoulu — yleiskatsaus (englanniksi).
  6. Katedralskolan i Åbo 750 år (Turun kaupunki, ruotsiksi).
  7. Piae Cantiones — vuoden 1582 laulukirja (englanniksi).
  8. Good King Wenceslas — sävelmä Piae Cantionesista (englanniksi).
11 1509 Tanskalaiset ryöstävät Turun (8)
  1. Lamberg, M. (2023). The Sack of Turku in 1509: Recovering from a Catastrophe. Zapiski Historyczne 88(2), 97–123. Molempien aiheiden pääasiallinen lähde (englanniksi).
  2. Tanskan ja Ruotsin sota 1501–1512 — yleiskatsaus (englanniksi).
  3. Søren Norby — tanskalainen kapteeni, joka poltti Kastelholman 1507 (englanniksi).
  4. Vuosi 1522 Ruotsissa — unionin päättäneen sodan tapahtumia (englanniksi).
  5. Turun piispojen luettelo (englanniksi).
  6. Turun tuomiokirkko 1400- ja 1500-luvuilla (Turun seurakunnat, englanniksi).
  7. Merkkitulet — tulimerkit kukkuloilla (englanniksi).
  8. Posti — postilaitoksen historia Suomessa vuodesta 1638 (englanniksi).
12 1527 Uskonpuhdistus: kruunu vie kirkon omaisuuden (14)
  1. Ruotsin uskonpuhdistus — yleiskatsaus (englanniksi).
  2. Kustaa I:n reduktio — mitä kruunu otti kirkolta (englanniksi).
  3. Kustaa I Vaasa — yleiskatsaus (englanniksi).
  4. Turun tuomiokirkko 1500-luvulla (Turun seurakunnat, englanniksi).
  5. Reformation in Finland — Turun yliopiston blogi (englanniksi).
  6. Reformation in Finland, osa 5 — kirkon muutokset: patsaat, maalaukset, katkenneet nenät (englanniksi).
  7. Kuusiston linna — piispojen linna (englanniksi).
  8. Piispa Martti Skytte (Catholic Hierarchy, englanniksi).
  9. Pietari Särkilahti (englanniksi).
  10. Mikael Agricola — yleiskatsaus (englanniksi).
  11. Naantalin luostari (englanniksi).
  12. Keskiaikaiset pyhimysveistokset Turun kaupunginmuseon kokoelmissa (Turun kaupunki).
  13. Siuntion Pyhän Pietarin kirkko — keskiaikaiset maalaukset (englanniksi).
  14. Olavinlinna (englanniksi).
13 1543–1548 Mikael Agricola kirjoittaa suomen kielen (10)
  1. Mikael Agricola — yleiskatsaus (englanniksi).
  2. Abckiria — ensimmäinen suomenkielinen kirja (englanniksi).
  3. Se Wsi Testamenti — Agricolan Uusi testamentti, sen lähteet ja kirjoitusasu (englanniksi).
  4. Mikael Agricolan päivä — 9. huhtikuuta, suomen kielen päivä (englanniksi).
  5. Day of Mikael Agricola — Finnish Language Day (Suomen ulkoministeriö, englanniksi): hänen luomiaan sanoja.
  6. Häkkinen, K. (2015). Spreading the Written Word: Mikael Agricola and the Birth of Literary Finnish. SKS (avoin julkaisu, englanniksi).
  7. Lehtinen, T. (2007). Agricolan kieli. Studia Generalia, Helsingin yliopisto: sanamäärät ja kadonneet sanat.
  8. Dauidin Psaltari, 1551 — digitoitu kappale (Kansalliskirjasto, Doria).
  9. Weisut ia ennustoxet, 1551 — digitoitu kappale (Kansalliskirjasto, Doria).
  10. Ne Prophetat, 1552, Agricolan viimeinen kirja — digitoitu kappale (Kansalliskirjasto, Doria).
14 1556–1563 Juhana-herttuan renessanssihovi linnassa (13)
  1. Turun linna — virallinen historia: herttua Juhanan renessanssihovi (englanniksi).
  2. Turun linna — yleiskatsaus (englanniksi).
  3. Suomen herttuakunta — Juhanan herttuakunta ja sen alueet (englanniksi).
  4. Juhana III — herttua, vanki ja kuningas (englanniksi).
  5. Eerik XIV — Juhanan veli ja vihollinen (englanniksi).
  6. Ruissalon historia (Turun kaupunki, englanniksi): herttuan saksanhirvet 1562.
  7. Kupittaan puiston historia (Turun kaupunki, englanniksi): herttua Juhanan turnajaiset.
  8. Katariina Jagellonica — yleiskatsaus (englanniksi).
  9. Katarina Jagellonica — Svenskt kvinnobiografiskt lexikon (Ruotsin naisten elämäkerrasto, englanniksi).
  10. Katarina Jagellonica — Svenskt biografiskt lexikon (ruotsiksi): hänen hovinsa.
  11. A courageous queen: Katarina Jagellonica (Ruotsin kuninkaalliset linnat, 2020, englanniksi): myötäjäiset, haarukat ja Gripsholm.
  12. Katarzyna Jagiellonka: Vilnasta Turkuun (Oxfordin yliopisto, Marrying Cultures -hanke, englanniksi).
  13. Sigismund III Vaasa — Katariinan poika, Puolan ja Ruotsin kuningas (englanniksi).
15 1596–1599 Nuijasota ja vuoden 1599 verilöyly (10)
  1. Cudgel War — nuijasota 1596–1597 (englanniksi).
  2. Klaus Fleming — Suomen käskynhaltija (englanniksi).
  3. War against Sigismund — Sigismund, herttua Kaarle ja Suomi 1597–1599 (englanniksi).
  4. Åbo Bloodbath — Turun teloitukset 10. marraskuuta 1599 (englanniksi).
  5. Åbo blodbad (ruotsiksi) — raatihuoneen tori, neljätoista miestä.
  6. Kaarle IX — valtionhoitaja ja kuningas (englanniksi).
  7. Sigismund III Vaasa — Puolan ja Ruotsin kuningas (englanniksi).
  8. Ebba Stenbock — vuoden 1597 piiritys ja arkkulegenda (englanniksi).
  9. Katariina Stenbock — Ebban sisar, Kustaa I:n kolmas puoliso (englanniksi).
  10. Katarina Stenbock, Queen of Sweden (Ruotsin kuninkaalliset linnat, englanniksi).
16 1610–1630-luvut Turku Ruotsin suurvalta-ajan nousussa (14)
  1. Gustavus Adolphus — Kustaa II Aadolf, kuningas 1611–1632 (englanniksi).
  2. Swedish Empire — Ruotsin suurvalta-aika 1611–1721 (englanniksi).
  3. Treaty of Stolbovo — Stolbovan rauha 1617 (englanniksi).
  4. Hakkapeliitta — suomalainen ratsuväki ja nimen synty (englanniksi).
  5. Hovrätt — hovioikeudet, Svean 1614 ja Turun 1623 (englanniksi).
  6. Turun yliopisto, Insights — hovioikeus ja vuoden 1827 palo (englanniksi).
  7. Isaacus Rothovius — Turun piispa 1627–1652 (englanniksi).
  8. Turun tuomiokirkko 1600-luvulla (Turun seurakunnat, englanniksi).
  9. Royal Academy of Turku — Turun akatemia, perustettu 1640 (englanniksi).
  10. History of Turku — Turun historia (englanniksi).
  11. Karin Månsdotter — Kaarina Maununtytär, Ruotsin kuningatar 1568 (englanniksi).
  12. Karin Månsdotter, Queen of Sweden (Ruotsin kuninkaalliset linnat, englanniksi).
  13. Eric XIV — Eerik XIV, kuningas 1560–1568 (englanniksi).
  14. Turku Cathedral — Turun tuomiokirkon kappelit ja haudat (englanniksi).
17 1640 Pietari Brahe ja Turun akatemian perustaminen (13)
  1. Per Brahe the Younger — Pietari Brahe, Suomen kenraalikuvernööri ja akatemian kansleri (englanniksi).
  2. Posti Group — 6. syyskuuta 1638 perustettu postilaitos (englanniksi).
  3. Royal Academy of Turku — Turun akatemia, perustettu 26.3.1640 (englanniksi).
  4. Helsingin yliopisto — historia: yksitoista professoria, 250 opiskelijaa, latina ja ruotsi (englanniksi).
  5. Välimaa, J. (2019). The Founding of the Royal Academy of Turku. Teoksessa A History of Finnish Higher Education. Springer (tiivistelmä, englanniksi).
  6. Turun tuomiokirkko 1600-luvulla (Turun seurakunnat): akatemia, vihkiäiset ja kirjapaino (englanniksi).
  7. Osakuntien historia: osakunnat vuodesta 1643, inspehtori, kuraattori, konsistori ja karsseri (englanniksi).
  8. Nation (university) — Suomen osakunnat ja pakollinen jäsenyys vuoteen 1937 (englanniksi).
  9. Yle 16.4.2021: opiskelijat, avioliittolupaukset ja Turun akatemian konsistori 1600-luvulla.
  10. Välimäki, M. Vill du äkta denna kvinna? Opiskelijoiden esiaviolliset suhteet ja avioliitot 1600-luvun Uppsalassa ja Turussa (ruotsiksi).
  11. Uppsalan yliopisto — nollning ja 1600-luvun depositio, kielletty 1691 (englanniksi).
  12. Store norske leksikon, ”deposisjon” (norjaksi).
  13. Deposition (university) — eurooppalaisten yliopistojen vihkimisriitti (englanniksi).
18 1681 Puukaupunki palaa jälleen (12)
  1. Välimäki, M. (2019). Turun palo 1681 – mitä raastuvanoikeuden pöytäkirjat kertovat? Lastuja Suomen historiasta, Turun yliopisto.
  2. Hannula, H. (2019). Turun palo vuonna 1681 hollantilaisasiamiehen silmin. Helsingin yliopiston blogi: hollantilainen kirje Turusta 4.6.1681.
  3. Toropainen, V. P. (2024). Pieniä ja suuria tulipaloja sekä paloherroja ja tavaroiden ”pelastajia” 1600-luvun Turussa. Kalmistopiiri.
  4. Perälä, T. Turun kaupunki 1600-luvulla. Turun Historiallinen Arkisto 18, 85–155.
  5. Suikkari (2007). Paloturvallisuus ja kaupunkipalot Suomen puukaupungeissa. Lisensiaatintyö, Oulun yliopisto.
  6. Kinnunen, J. (2019). Turun keskiaikaisen kaupungin kartoitus … SKAS 1/2019, 48–60: ainakin 21 tulipaloa ennen vuotta 1600.
  7. Turun palo (Wikipedia): Turku on palanut ainakin 31 kertaa.
  8. Albinson, B. (2020). Elva tema. Värmlands Brandhistoriska Museum (ruotsiksi): Maunu Eerikinpojan kaupunginlain palosäännöt.
  9. Maunu Eerikinpojan maanlaki, otteita tulipaloista (Värmlands Brandhistoriska Klubb, ruotsiksi): ”sidottu” ja kannettu tuli, tuhopoltto.
  10. Stadslagen — Maunu Eerikinpojan kaupunginlaki, voimassa Ruotsin valtakunnan kaupungeissa vuoteen 1734 (englanniksi).
  11. Turun tuomiokirkko 1600-luvulla (Turun seurakunnat): Rothovius kunnostaa palossa vaurioituneen kirkon (englanniksi).
  12. Turun tuomiokirkko 1700-luvulla (Turun seurakunnat): vuoden 1689 barokkitorni ja salama 1738 (englanniksi).
19 1695–1697 Suuret nälkävuodet (13)
  1. Toropainen, V. P. Nälkäkevään 1697 varaslapset. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto): Turun raastuvan- ja kämnerinoikeuden pöytäkirjat 1697.
  2. Toropainen, V. P. Kerjäläispojan kevät vuoden 1697 Turussa. Turun yliopisto, UTUPub: kerjäläispoika Matts Johansson.
  3. Toropainen, V. P. Menneisyyden ääniä – Neljä varastyttöstä vuoden 1697 Turussa. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto).
  4. Great Famine of 1695–1697 — sää, sadot, hätäruoka, taudit ja kuolleet Suomessa, Virossa ja Ruotsissa (englanniksi).
  5. Books from Finland (2012): arvio Mirkka Lappalaisen kirjasta Jumalan vihan ruoska. Suuri nälänhätä Suomessa 1695–1697 (englanniksi).
  6. Huhtamaa, H. (2018). Combining Written and Tree-Ring Evidence to Trace Past Food Crises: A Case Study from Finland. Teoksessa Collet & Schuh (toim.), Famines During the ‘Little Ice Age’ (1300–1800). Springer (tiivistelmä, englanniksi).
  7. Bark bread — pettuleipä, nälkävuosien leipä männyn nilasta (englanniksi).
  8. Little Ice Age — pieni jääkausi: ajoitus, lämpötilat, syyt ja 1690-luvun nälänhädät (englanniksi).
  9. Maunder Minimum — Maunderin minimi, vähäisten auringonpilkkujen aika noin 1645–1715 (englanniksi).
  10. March Across the Belts — Ruotsin armeija Tanskan jäätyneillä salmilla 1658 (englanniksi).
  11. River Thames frost fairs — Thamesin pakkasmarkkinat 1683–84 (englanniksi).
  12. Great Frost of 1709 — Euroopan kylmin talvi 500 vuoteen (englanniksi).
  13. Den blomstertid nu kommer — vuoden 1695 kesävirsi, suomeksi Suvivirsi (englanniksi).
20 1713–1721 Isoviha: Turku miehitettynä (17)
  1. Greater Wrath — isoviha: Venäjän miehitys, kuvernöörit, väkivalta, siepatut ja kiistellyt luvut (englanniksi).
  2. Battle of Napue — Napuen taistelu 19.2.1714 (vanhaa lukua) (englanniksi).
  3. Battle of Gangut — Riilahden meritaistelu Hangossa 27.7.1714 ja Ahvenanmaan valtaus (englanniksi).
  4. Battle of Helsinki (1713) — vetäytyvät Ruotsin joukot polttivat kaupungin toukokuussa 1713 (englanniksi).
  5. Treaty of Nystad — Uudenkaupungin rauha 30.8.1721 (englanniksi).
  6. Turun tuomiokirkko 1700-luvulla (Turun seurakunnat): piispan ja kapitulin pako, ryöstö, Pyhän Henrikin jäännökset, korjaukset rauhan jälkeen (englanniksi).
  7. Pietari Suuri: elämän kronikka, 30.8./10.9.1713, Pietari Turussa (HSE-yliopisto, Pietari, venäjäksi).
  8. Pietari Suuri: elämän kronikka, 17./28.8.1713, marssi Helsingistä Turkuun (HSE-yliopisto, venäjäksi).
  9. Edinburghin yliopisto, Daškovin mitalit: Pietari I ja Turun valtaus 1713 (”Ad Abum”) (englanniksi).
  10. Pesonen, M. (2021). Yle: 300 vuotta sitten Pohjanmaalla tehtiin hirmutöitä – isonvihan muisto.
  11. Niemistö, E. (2014). Isonvihan perintö ulottui sukupolvien päähän. Yle.
  12. Helsingin yliopisto (2020): Sodat ja tulipalot eivät ole nujertaneet yliopistoa — akatemia suljettiin 1713 ja professorit pakenivat Ruotsiin (englanniksi).
  13. Nauman, S. (2019). Flyktingmottagandet i Uppsala domkapitel 1710–19. Årsboken Uppland 2019, 49–65 (ruotsiksi): suomalaiset pakolaiset ja Uppsalan tuomiokapituli.
  14. Gummerus, H. (1940). Helsingfors universitet 300 år. Svensk Tidskrift (ruotsiksi): akatemia maanpaossa ja sen avaaminen uudelleen 1722.
  15. Johannes Gezelius the younger — Johannes Gezelius nuorempi, Turun piispa 1690–1718 (englanniksi).
  16. Toropainen, V. P. Venäläiskauppiaat palasivat isonvihan jälkeen. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto): venäläiset kauppiaat Turun oikeuspöytäkirjoissa vuodesta 1713 1730-luvulle.
  17. Toropainen, V. P. Porvarisperhe Eskola-Petrej 1700-luvun Turusta. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto): kauppiassuku Turun oikeuspöytäkirjoissa n. 1700–1750 sekä Alexander Hacksin runot vuosilta 1732 ja 1735.
21 1743 Turun rauha (20)
  1. Turun rauhan alustavat artiklat 16.6.1743 (englanniksi, The Scots Magazine 1743) ja linkki lopulliseen rauhansopimukseen 7.8.1743 (ranskaksi, Rousset 1745).
  2. Treaty of Åbo — Turun rauha 7.8.1743 ja Venäjälle luovutetut alueet (englanniksi).
  3. Russo-Swedish War (1741–1743) — hattujen sodan syyt, vuoden 1742 sotaretki, Helsingin antautuminen ja miehitys (englanniksi).
  4. Kingdom of Finland (1742) — keisarinna Elisabetin manifesti 18.3.1742 ja Turun maapäivät (englanniksi).
  5. Battle of Villmanstrand — Lappeenrannan taistelu 23.8.1741 ja kiistellyt luvut (englanniksi).
  6. James Keith — skotlantilainen kenraali, joka hallitsi miehitettyä Suomea Turusta vuonna 1742 (englanniksi).
  7. Charles Emil Lewenhaupt — ylipäällikkö, joka tuomittiin ja mestattiin vuonna 1743. Ks. myös Henrik Magnus von Buddenbrock (englanniksi).
  8. 1743 in Sweden — taalainmaalaisten kapina, Adolf Fredrikin valinta ja rauha (englanniksi).
  9. Hats (party) — hattu- ja myssypuolue ja nimien alkuperä (englanniksi).
  10. Merovuo, J. (2017). ‘Divided and validated’? The institutionalization of the Russo-Swedish border region in the 1743 peace treaty. Hungarian Geographical Bulletin 66 (4), 283–293 (englanniksi).
  11. Karonen, P. (2022). Kun kaikki menee pieleen. J@rgonia 40: arvio Teemu Keskisarjan kirjasta Hattujen sota.
  12. Ruotsinpyhtää — Pyhtään Ruotsin puoli vuoden 1743 rajan jälkeen. Ks. myös Loviisa, perustettu 1745 (englanniksi).
  13. Vilkuna, K. H. J. (2015). Merkillinen historiassa. J@rgonia 26: vuoden 1712 peruukkivero ja Turun peruukit.
  14. Jyväskylän yliopisto (2022). Puuteroitu peruukki erotti käyttäjänsä rahvaasta: Vilkuna peruukeista, puuterista ja asemasta.
  15. Wig — peruukit ja hiuspuuteri 1600- ja 1700-luvuilla (englanniksi).
  16. 1700–1750 in Western fashion — miesten ja naisten vaatteet (englanniksi).
  17. Hansen, V. (2025). 18th Century Sumptuary Laws. IK Foundation, iTextilis: Ruotsin ylellisyysasetukset ja vuoden 1770 asetus englanniksi käännettynä.
  18. Stockholmskällan. Förbud mot lyx under frihetstiden (opettajan opas, ruotsiksi): vuoden 1770 ylellisyysasetus ja ilmiantajat.
  19. Toropainen, V. P. Venäläiskauppiaat palasivat isonvihan jälkeen. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto): venäläiset kauppiaat Turun oikeuspöytäkirjoissa vuodesta 1713 1730-luvulle.
  20. Toropainen, V. P. Porvarisperhe Eskola-Petrej 1700-luvun Turusta. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto): kauppiassuku Turun oikeuspöytäkirjoissa n. 1700–1750 sekä Alexander Hacksin runot vuosilta 1732 ja 1735.
22 1747–1751 Pehr Kalm tutkii Pohjois-Amerikkaa (12)
  1. Kalm, P. (1770–71). Travels into North America, suom. englanniksi J. R. Forster. Osa 1 (Project Gutenberg 71849) ja kääntäjän esipuhe; osa 2 on nro 72103 ja osa 3 nro 72737. Alkuteos: En resa til Norra America (1753–61).
  2. Kalmin kirje Benjamin Franklinille Niagaran putouksista, Albany 2.9.1750, ja toimittajien huomautukset sen painamisesta (Papers of Benjamin Franklin, englanniksi).
  3. Jarrell, R. A. (1979). Kalm, Pehr. Dictionary of Canadian Biography, osa 4: matkareitti ja päivämäärät Kanadassa sekä hänen keräämänsä kasvit (englanniksi).
  4. Pehr Kalm — elämä, ura Turussa, hänen keräämistään kasveista nimetyt lajit ja oppilaat (englanniksi).
  5. Åbo Akademi. Pehr Kalm Revival: aineisto vuoden 2012 taideteoksesta, joka loi uudelleen osan Kalmin puutarhasta Turussa, sekä tietoa hänen puutarhoistaan ja kasveistaan.
  6. Kalmia — Linnén Kalmin mukaan nimeämä suku; kalmia on Pennsylvanian ja Connecticutin osavaltiokukka (englanniksi).
  7. Niagara Falls — putousten korkeus nykyään, eroosio ja vetäytyminen ylävirtaan sekä Kalm ensimmäisen tieteellisen kuvauksen kirjoittajana (englanniksi).
  8. Niagara Frontier. Varhaisia kuvauksia putouksista ja Galinéen, Hennepinin, Lahontanin, Charlevoix’n ym. väittämät korkeudet (paikallishistoriallinen sivusto, englanniksi).
  9. Encyclopaedia Britannica. Niagara Falls — Horseshoe- ja American-putousten korkeus ja vetäytymisnopeus 1842–1905 (englanniksi).
  10. Kalm, P. (1974). Description of maize, käänt. M. Oxholm. Economic Botany 28 (2), 105–117. Kalmin ”Beskrifning om Mays” Tiedeakatemian Handlingar-sarjasta 1751–1752 (englanniksi).
  11. Kastner, J. (1980). The Conundrum of Corn. American Heritage 31 (5): mitä Kalmille kerrottiin maissista, ja James Loganin koe vuodelta 1727 (englanniksi).
  12. Passenger pigeon — muuttokyyhky, jonka parvia Kalm näki 1749; viimeinen yksilö kuoli 1914 (englanniksi).
23 1770–1771 Porthan, Aurora-seura ja Suomen ensimmäinen sanomalehti (14)
  1. Lönnström, L. The Aurora Society and Finland’s first newspaper. Helsingin yliopisto, humanistinen tiedekunta 375 vuotta: seuran jäsenet, lehden kirjoittajat ja Porthanin ura (englanniksi).
  2. Turun yliopiston kirjasto. Suomalainen sanomalehti 250 vuotta: Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo — mitä lehti julkaisi, Porthan päätoimittajana, ensimmäiset naiskirjoittajat.
  3. STT / Suomenmaa (15.1.2021). Kun Suomen ensimmäinen sanomalehti ilmestyi 250 vuotta sitten… : ensimmäiset numerot, koko, tilaajat ja se, mikä jäi pois; haastateltavana historioitsija Hannu Salmi.
  4. Kansalliskirjasto, Digi: ensimmäinen numero 15.1.1771 (kaikki numerot on digitoitu).
  5. Henrik Gabriel Porthan — elämä, ura Turun akatemiassa, De Poësi Fennica ja oppilaat (englanniksi).
  6. Aurora Society — Aurora-seura Turun akatemiassa 1770–1779, sen jäsenet ja ensimmäiset julkiset orkesterikonsertit (englanniksi).
  7. Tidningar Utgifne Af et Sällskap i Åbo — ilmestymisvuodet, julkaisija ja seuraajat (englanniksi).
  8. Pekonen, O. (2020). Salaseuraksi 250 vuotta sitten perustettu Aurora… Kaleva (maksumuurin takana): seura salaseurana, toiminnassa 1770–1790.
  9. Nordenstreng, K. (2017). Freedom of speech in Finland 1766–2016. Teoksessa The Legacy of the 1766 Press Act: vuoden 1766 painovapausasetus, sen kumoaminen 1772 ja eliitin sanomalehdet (englanniksi).
  10. Revolution of 1772 — Kustaa III:n veretön vallankaappaus 19.8.1772 ja vapaudenajan loppu (englanniksi).
  11. Turun Soitannollinen Seura (näyttelyteksti): Aurora-seuran konsertti 19.8.1773, Suomen ensimmäinen julkinen orkesterikonsertti (englanniksi).
  12. Åbo Underrättelser — ensimmäinen numero 3.1.1824, Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti (englanniksi).
  13. Toropainen, V. P. Porvarisperhe Eskola-Petrej 1700-luvun Turusta. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto): kauppiassuku Turun oikeuspöytäkirjoissa n. 1700–1750 sekä Alexander Hacksin runot vuosilta 1732 ja 1735.
  14. Finnish phonology — b, g ja f vain lainasanoissa, d kadonnut useimmista murteista, eikä omaperäisten sanojen alussa ole konsonanttiyhtymiä (ranska < ruotsin franska) (englanniksi).
24 1790 Soitannollinen Seura ja Suomen vanhin orkesteri (13)
  1. The Musical Society of Turku (näyttelyteksti): perustettiin 24.1.1790 Kustaa III:n syntymäpäivänä, Auroran konsertti 1773, tauot 1808 ja 1827, kaupunginorkesteri 1927 ja seuran nuotit (englanniksi).
  2. History of the Orchestra in Finland (näyttelyteksti): Turun Akatemian soitannollinen orkesteri, sen soittimet ja ensimmäinen johtaja Carl Petter Lenning (englanniksi).
  3. Saira, M. (2024). Kanssaihmisten hyväksi – Turun Soitannollisen Seuran hyväntekeväisyyskonsertit porvarillisen julkisuuden rakentajana 1790–1808. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto: perustajat, jäsenet, liput ja hyväntekeväisyyskonsertit.
  4. Turku Philharmonic Orchestra — Suomen vanhin orkesteri, Haydn ja Beethoven varhaisissa konserteissa, Sibelius vierailevana kapellimestarina, kaupunginorkesteri 1927 ja konserttitalo 1952 (englanniksi).
  5. Turun filharmoninen orkesteri: orkesterin oma historiikki, 29 soittajaa vuonna 1927 ja 74 nykyään sekä 26.10.2026 avattu Turun musiikkitalo (englanniksi).
  6. Erik Tulindberg — opinnot Turussa, viulukonsertto ja kuusi jousikvartettoa, uudelleen löydetty noin sata vuotta kuoleman jälkeen (englanniksi).
  7. Bernhard Crusell — uusikaupunkilainen klarinetisti ja hänen konserttinsa Turussa 30.7.1801 (englanniksi).
  8. Coffee in Sweden — ensimmäiset tuonnit, kieltojen syyt, kieltojen heikko teho ja ruotsalaisten kahvinkulutus nykyään (englanniksi).
  9. Gustav III of Sweden’s coffee experiment — vuoden 1746 asetus, viiden kiellon vuodet, sakot ja takavarikoidut kupit sekä epävarma kaksoskoe (englanniksi).
  10. The Local Sweden (2.7.2018). Why coffee was banned in Sweden five times: merkantilismi, Linnén varoitukset ja rangaistukset (englanniksi).
  11. Yle (3.7.2021). Arkkitehtuurihistorioitsija Panu Savolaisen matkaopas 1700-luvun Turkuun: kahvilat, kahvikiellot ja tarkastajat.
  12. Finnish cuisine — kahvi vieraanvaraisuuden merkkinä, pulla ja suomalaisten noin 12 kilon vuotuinen kahvinkulutus henkeä kohti (englanniksi).
  13. Häkkinen, K. Herkullinen elämä kielletty. Turun yliopisto, UTUPub (Word-tiedosto): vuoden 1756 tuontikieltoasetus ja monien ruokien ensimmäiset suomenkieliset nimet.
25 1808–1812 Ruotsista Venäjälle: Turku menettää pääkaupungin aseman (12)
  1. Finnish War — Venäjän hyökkäys helmikuussa 1808, Turun ja Viaporin menetys, Lemun maihinnousu, Juuttaa ja Oravainen sekä Tornio 1809 (englanniksi).
  2. Diet of Porvoo — 29.3.1809 vannotut valat, keisarin lupaukset, säädyt ja niiden turkulaiset puhemiehet (englanniksi).
  3. Treaty of Fredrikshamn (17.9.1809) — uusi raja Tornion- ja Muonionjoella sekä Ahvenanmaa (englanniksi).
  4. Grand Duchy of Finland — autonomia, Ruotsin lait, luterilainen kirkko, viralliset kielet ja rahat 1809–1917 (englanniksi).
  5. Senate of Finland — 18.8.1809 perustettu hallituskonselji, sen toiminta Turussa ja muutto Helsinkiin 1819 (englanniksi).
  6. Helsinki — suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi 8.4.1812 ja miksi (englanniksi).
  7. Encyclopaedia Britannica (1911), ”Sweden”: Aleksanteri I:n ja Kaarle Juhanan tapaaminen Turussa elokuussa 1812 (englanniksi).
  8. Meinander, H. (2012). Buffertzonens jubileumsår. Hufvudstadsbladet 25.8.2012 (ruotsiksi): ruhtinaiden tapaaminen Turussa 1812.
  9. Gustaf Mauritz Armfelt — syntyi Turun lähellä, Aleksanteri I:n neuvonantaja Suomen asioissa (englanniksi).
  10. Bank of Finland — perustettiin Turussa 1.3.1812 Vaihetus-, Laina- ja Depositionikonttorina, muutti Helsinkiin 1819, nimi vuodesta 1840 (englanniksi).
  11. Finnish markka — otettiin käyttöön 1860 (neljä markkaa ruplaa kohti), ensimmäiset kolikot 1864 ja hopeakanta 1865 (englanniksi).
  12. History of Turku — Turku suuriruhtinaskunnan ensimmäisenä pääkaupunkina ja muutto Helsinkiin (englanniksi).
26 1817–1826 Turun romantikot herättävät suomalaisuuden (11)
  1. Marjanen, J. (2022). Turku Romanticism. Encyclopedia of Romantic Nationalism in Europe: ryhmä, sen lehdet Aura ja Mnemosyne, jäsenet ja tavoitteet (englanniksi).
  2. Bouwhuis, M. (2022). Arwidsson, Adolf Ivar. Encyclopedia of Romantic Nationalism in Europe: Åbo Morgonblad, erottaminen ja maanpako, tunnuslause (englanniksi).
  3. Turun yliopiston kirjasto, Suomalainen sanomalehti 250 vuotta: Turun Wiikko-Sanomat (1820–1827, 1829–1831) ja Reinhold von Becker (englanniksi).
  4. Adolf Ivar Arwidsson — elämä, ura Turussa ja Tukholmassa sekä keskustelu tunnuslauseesta (englanniksi).
  5. Fennoman movement — miten turkulaisten romantikkojen ajatuksista kasvoi kansallinen liike ja kuka muotoili tunnuslauseen (englanniksi).
  6. Carl Axel Gottlund — ylioppilas Turussa, kansanperinteen keruu 1815–1817 ja matka Taalainmaalle (englanniksi).
  7. Kalevalaseura. Elias Lönnrot’s Kalevala process: opinnot Turussa, von Becker, vuoden 1827 väitöskirja, ensimmäinen matka 1828 sekä laitokset 1835 ja 1849 (englanniksi).
  8. Elias Lönnrot — syntymä, koulunkäynti Turussa, Porvoossa ja Hämeenlinnassa, kirjautuminen Akatemiaan 11.10.1822 (englanniksi).
  9. Lönnrot, Elias. Encyclopedia of World Biography: opiskeluaikojen työt, von Becker, opiskelutoverit, lääkärin tutkinto ja Kalevala (englanniksi).
  10. Johan Vilhelm Snellman — Turun Akatemian ylioppilas vuodesta 1822 Runebergin ja Lönnrotin rinnalla (englanniksi).
  11. Johan Ludvig Runeberg — ylioppilas Turussa vuodesta 1823 ja myöhemmin kansallisrunoilija (englanniksi).
27 1827 Turun palo (9)
  1. Turun seurakunnat. History of Turku Cathedral: the 19th century. Palon syttyminen, tuuli, sammutus, Tampereen markkinat, varuskunta, tuomiokirkon vauriot, kirjasto ja korjaukset (englanniksi).
  2. Great Fire of Turku — Hellmanin talo, palon leviäminen Aurajoen yli, 11 000 kodittomaksi jäänyttä, 27 kuollutta, Argelanderin havaintopäiväkirja ja arkistojen menetys (englanniksi).
  3. Luostarinmäki — suurin palosta säilynyt alue, 18 korttelia, vuoden 1940 museo ja viimeinen asukas (englanniksi).
  4. Turku Cathedral — vauriot 1827 ja 1830-luvun korjaus (englanniksi).
  5. Qwensel House — noin vuodelta 1700 oleva puinen kaupunkitalo ja Apteekkimuseo (englanniksi).
  6. Royal Academy of Turku — päärakennuksen vauriot 1827 ja muutto Helsinkiin (englanniksi).
  7. Åbo Svenska Teater — vuonna 1827 palanut Bonuvierin teatteri ja vuoden 1839 uusi teatteri (englanniksi).
  8. Kalevalaseura. Elias Lönnrot’s Kalevala process: vuoden 1827 palossa tuhoutuneet kansanrunokokoelmat (englanniksi).
  9. Turku — väkiluku vuosina 1815 ja 1850 sekä palon jälkeinen asemakaava (englanniksi).
28 1828 Yliopisto lähtee, Engel piirtää kaupungin uudelleen (7)
  1. University of Helsinki — muutto Turusta 1828, uusi nimi Keisarillinen Aleksanterin Yliopisto, vuoden 1828 säännöt, opiskelijamäärät sekä Engelin päärakennus ja kirjasto (englanniksi).
  2. Carl Ludvig Engel — elämä, vuodet Turussa 1814–1815, Turun palon jälkeinen asemakaava (katujen leveydet, esplanadit, palokujat, puutalot) ja myöhemmät asemakaavat (englanniksi).
  3. Great Fire of Turku — kenraalikuvernööri Zakrevski, Engel ja 15.12.1828 hyväksytty asemakaava (englanniksi).
  4. Turku — pääkaupunki 1809–1812, muuton syyt, väkiluku 1815 ja 1850, suurin kaupunki 1840-luvun loppuun ja palon jälkeinen ruutukaava (englanniksi).
  5. Senate of Finland — muutto Turusta Helsinkiin 1819 (englanniksi).
  6. Bank of Finland — perustettu Turussa 1812, muutti Helsinkiin 1819 (englanniksi).
  7. Turun seurakunnat. History of Turku Cathedral: the 19th century — Engelin työ tuomiokirkossa ja uusi asemakaava (englanniksi).
29 1830–1840-luvut Höyrylaivat, merenkulku ja uudelleen rakennettu kaupunki (10)
  1. Port of Turku. History: höyrylaiva Stockholm (1821), säännölliset reitit 1830-luvulla, laivat Argentiinasta ja suolalaivat 1800-luvun puolivälissä (englanniksi).
  2. Port of Turku 870 years (historiateos, PDF): voi tärkeimpänä vientitavarana 1852 ja Turun osuuden lasku ulkomaankaupasta 1860–1875 (englanniksi).
  3. Furst Menschikoff — Suomen ensimmäinen merikelpoinen matkustajahöyrylaiva (1837), rakennettu Turussa; reitti, kone ja nimi (englanniksi).
  4. Crichton (Turku shipyard) — Cowien ja Erikssonin valimo 1842 ja myöhempi telakka (englanniksi).
  5. Meyer Turku. History: laivanrakennus Aurajoella 1730-luvulta (englanniksi).
  6. Åbo Svenska Teater — avattu 21.1.1839, Suomen vanhin yhä käytössä oleva teatteritalo, ja Jenny Lindin konsertti 1843 (englanniksi).
  7. Åbo Underrättelser — C. L. Hjeltin perustama, ensimmäinen numero 3.1.1824, Suomen vanhin yhä ilmestyvä sanomalehti (englanniksi).
  8. Turku — väkiluku 1815 ja 1850 sekä Suomen suurin kaupunki 1840-luvun loppuun (englanniksi).
  9. Ruissalo — tammimetsä, huvilat, kasvitieteellinen puutarha ja brittien tulitus 1854 (englanniksi).
  10. Turun kaupunki. History of Ruissalo: linna, herttua Juhanan metsästyspuisto, maaherrat, siirto kaupungille 1845 sekä kesähuvilapalstat 1846 ja 1918 (englanniksi).
30 1876 Rautatie saapuu (7)
  1. Turku–Toijala railway — 131 km, avattiin 22.6.1876 yhdessä Hämeenlinnan–Tampereen radan kanssa; miksi risteys tuli Toijalaan (englanniksi).
  2. Turku Central railway station — rakentaminen 1874 alkaen, Degenaerin ensimmäinen asema, rantarata ja vuoden 1940 asema (englanniksi).
  3. Turun kaupunki. Turun ratapihan kulttuuriympäristöselvitys (2017, PDF): rakentaminen 1874, avaus 22.6.1876, satamarata, konepajat ja rantarata.
  4. History of rail transport in Finland — Helsinki–Hämeenlinna (1862), Riihimäki–Pietari (1870) ja valtionrautatiet (englanniksi).
  5. Port of Turku 870 years (historiateos, PDF): Turun osuus Suomen ulkomaankaupasta 1860–1875 ja rautatietä varten rakennettu laituri (englanniksi).
  6. Turun yliopiston kirjasto: vuoden 1887 rautatiekartta, jossa reitti Turusta Helsinkiin kulkee Toijalan ja Hämeenlinnan kautta (englanniksi).
  7. Time in Finland — Helsingin aika rautateillä 1862 alkaen, aikapallo ja tykki, vuoden 1888 anomus, Itä-Euroopan aika 1921 alkaen ja kesäaika (englanniksi).
31 1880–1890-luvut Tehtaat, telakat ja työväestö (14)
  1. Crichton (Turku shipyard) — Cowie & Eriksson 1842, William Crichton vuodesta 1862, Venäjän laivasto asiakkaana, Ohtan telakka ja yhdistyminen 1924 (englanniksi).
  2. Grace’s Guide: Wm. Crichton and Co (Finland) — ensimmäinen alusta, Åbo Skeppswarfin osto 1883 ja John Eager (englanniksi).
  3. Vulcan (shipyard) — Åbo Mekaniska Verkstad (1874), sen työntekijät ja Ab Vulcan (21.5.1898) (englanniksi).
  4. Meyer Turku. History: laivanrakennus Aurajoella vuodesta 1737, Crichton ja Vulcan vastakkaisilla rannoilla (englanniksi).
  5. Jalonen, J.: opinnäyte Barkerin puuvillatehtaasta (Turun yliopisto, PDF): perustaminen, tuotannon alku 9.6.1846, työntekijät, omistajat ja vuoden 1896 työjärjestys.
  6. Rettigin tupakkatehdas (Wikipedia): tuotanto vuodesta 1845, savukkeet vuodesta 1856 sekä tuotanto 1871 ja 1907.
  7. Turun työväentalo (Wikipedia): vuoden 1889 työväentalo ja Työväenpuolueen perustaminen 1899.
  8. SDP: history — Suomen Työväenpuolue perustettiin Turussa 1899 (englanniksi).
  9. Finland: its public and private economy (1902), työväen suojelusta: vuosien 1889 ja 1895 lait (englanniksi).
  10. Turku — väkilukutaulukko 1850–1900 ja suurteollisuuden myöhäinen tulo (englanniksi).
  11. VIII District, Turku — Port Arthurin työläiskaupunginosa ja sen nimen tarina (englanniksi).
  12. Turun kaupunki. History of Kupittaanpuisto: lähde, vuoden 1824 kaivohuone, kylpylä vuoteen 1885 ja vuoden 1910 uimastadion (englanniksi).
  13. Turun yliopiston julkaisu 1600-luvun Turun saunoista: saunat kaupunkitaloissa ja pyykinhuuhtelupaikan sauna Aurajoen rannalla 1697.
  14. Helsingin kaupunginmuseo: public saunas — Helsingissä noin 70 yleistä saunaa 1880-luvulla, tehdastyöläiset ja saunottajat (englanniksi).
32 1896 Kauppahalli ja moderni ruokakaupunki (6)
  1. Turku Market Hall — avattu 1896, Gustaf Nyström, koko, tiilet ja rauta, alkuperäiset myymälät ja akvaariot, kaasu- ja sähkövalo, 1960-luvun purkusuunnitelma ja vuoden 1976 korjaus (englanniksi).
  2. Turun kauppahalli: history of Turku Market Hall — miksi halli rakennettiin, Uuden Auran arvio, 1930-luvun juoksupojat, kylmätiskit ja 1960-luvun vastustus (englanniksi).
  3. Visit Turku: Turku Market Hall — Suomen toiseksi vanhin kauppahalli, Eerikinkatu 16 (englanniksi).
  4. Turun sinappi — Jalostajan tuote vuodesta 1948, linnalogo, korkkien värit, iskulause ja valmistuspaikat (englanniksi).
  5. Aura cheese — Aurajoen mukaan nimetty sinihomejuusto, jota Valio valmistaa Äänekoskella (englanniksi).
  6. Port of Turku 870 years (historiateos, PDF): voi Turun tärkeimpänä vientitavarana vuoteen 1852 mennessä (englanniksi).
33 1904–1908 Taidemuseo, sähköraitiovaunut ja jugend-Turku (10)
  1. Turun taidemuseo: museorakennus (1904), Gustaf Nyström, Dahlströmin veljesten lahja ja Suomen toinen museoksi rakennettu rakennus (englanniksi).
  2. Turun taidemuseo: a few words about collecting — Turun Taideyhdistys (1891) ja kokoelman laajuus (englanniksi).
  3. Finnish Architecture Navigator: Turku Art Museum — vuoden 1899 kilpailu, graniittijulkisivu ja vuonna 2005 valmistunut korjaus (englanniksi).
  4. Visit Turku: architectural treasures — Frithiof Strandellin Hjorten, Pantern, Betel-kirkko ja Albatross (englanniksi).
  5. St. Michael’s Church, Turku — Lars Sonck, rakennettu 1899–1905, torni ja istumapaikat (englanniksi).
  6. Finnish Architecture Navigator: St Michael’s Church — Sonckin kilpailuvoitto 1894 ja käänne jugendiin (englanniksi).
  7. ABB reference: Jugendlinna, Turku — arkkitehdit, tornit sekä höyryjuntan ja betonin ensimmäinen käyttö Turussa (englanniksi).
  8. Trams in Turku (1908–1972) — hevosraitiotie, AEG:n toimilupa, sähköraitiotien avaus 22.12.1908, väriäänestys ja rahastajat (englanniksi).
  9. Turun raitiotiet (Wikipedia): hevosraitiotien vaunut, hevoset ja hinta, ensimmäiset sähkölinjat, ASEAn vaunut ja vuoden 1920 kattilaräjähdys.
  10. Helsingin kaupunginmuseo: kuljettajat ja rahastajat — Helsingin raitiovaunuhenkilökunnan säännöt, tässä vertailuna.
34 1905–1907 Suurlakko ja yleinen äänioikeus (18)
  1. Suomen Työväenpuolueen perustavan kokouksen pöytäkirja, Turku, heinäkuu 1899 — 85 edustajaa, 34 yhdistystä, äänioikeus 21-vuotiaille ja kahdeksan tunnin työpäivä.
  2. Social Democratic Party of Finland — perustettiin Turussa 1899 Työväenpuolueena, nimi muutettiin Forssassa 1903 (englanniksi).
  3. Finland 100: vuoden 1905 aikajana — suurlakko, marraskuun manifesti ja ”rauhanomainen vallankumous” (englanniksi).
  4. Agricolan Historiakone: vuosi 1905 — suurlakko päivä päivältä.
  5. Tampereen yliopisto, Koskivoimaa: suurlakko Tampereella ja punainen julistus.
  6. Mooses Lehtisen muistelma ”Suurlakko 1905 Turussa”, Työväen Arkisto — ainoa löydetty lähde Turun tapahtumista.
  7. thisisFINLAND: ensimmäiset naiset eduskunnassa — 62 ehdokasta, 19 valittua, ensimmäiset valtiopäivät ja niiden lait (englanniksi).
  8. Saksan poliittisen kasvatuksen keskus: 1906, naisten äänioikeus Suomessa — valtiopäiväjärjestys ja äänioikeutettujen määrän kasvu (saksaksi).
  9. Eduskunta: historia — vuoden 1906 uudistus, 200 kansanedustajaa ja ensimmäinen istunto 1907 (englanniksi).
  10. Eduskunta: Yksi kamari – kaksi sukupuolta (2017) — ensimmäiset naiskansanedustajat ja heidän ensimmäiset aloitteensa.
  11. 1907 Finnish parliamentary election — äänioikeutetut, äänestysprosentti ja puolueiden paikat (englanniksi).
  12. Women’s suffrage in Finland — ensimmäinen maa, jossa naiset saivat sekä äänestää että asettua ehdolle (englanniksi).
  13. Women Vote Peace: Suomi 1906 — ensimmäinen Euroopassa ja ensimmäinen, jossa naisilla oli täydet poliittiset oikeudet (englanniksi).
  14. Mimmi Kanervo — palvelijatar Turussa, vuoden 1905 lakkokomitean jäsen, Turun läänin pohjoisen vaalipiirin kansanedustaja 1907–1917 (englanniksi).
  15. Punaset (1907): ensimmäisten sosialidemokraattisten kansanedustajien esittelyt, mukana Mimmi Kanervo ja Ida Aalle.
  16. Ida Aalle-Teljo — leipuri, Turun läänin eteläisen vaalipiirin kansanedustaja 1907–1917, vangittuna vuoden 1918 jälkeen (englanniksi).
  17. Hedvig Gebhard — syntynyt Turussa 1867, Suomalaisen puolueen kansanedustaja 1907–1909 ja 1920-luvulla (englanniksi).
  18. Miina Sillanpää — tehdastyöhön 12-vuotiaana, kansanedustaja 38 vuotta, Suomen ensimmäinen naisministeri 1926 (englanniksi).
35 1917–1918 Itsenäisyys ja sisällissota Turussa (10)
  1. Yle: historioitsija Rauno Lahtinen teoksestaan Punainen Turku 1917–1918 — vallankumouksellisin kaupunki, punakaarti Vartiovuorella ja ”kauhun yöt”.
  2. Yle: Turku vuonna 1917 — voiryöstö, punainen miliisi ja vaatimattomat itsenäisyysjuhlat.
  3. Yle: Turun yleislakko toukokuussa 1917 ja työväentaloon suljettu kaupunginvaltuusto.
  4. Yle: Turun yliopiston tutkijat vuodesta 1918 Turussa — levoton kaupunki säästyi suuremmalta väkivallalta, ja Sirkkalan leiri.
  5. Finland 100: aikajana, elokuu 1917 — Turun voiryöstö 9. elokuuta (englanniksi).
  6. Finnish Civil War — marraskuun lakko, itsenäistyminen, sodan kulku, saksalaisten maihinnousu ja kuolleiden määrä (englanniksi).
  7. Finnish Civil War prison camps — Turun Sirkkalan leiri ja koko maan luvut (englanniksi).
  8. History of Turku — punaisten kolmen kuukauden valta, Sirkkalan leiri, espanjantauti ja kaksi uutta yliopistoa (englanniksi).
  9. Turun yliopiston opinnäytetyö (UTUPub): punakaarti ja Suomen Pankin Turun konttori vuonna 1918.
  10. Finland 100: viljantuonnin loppuminen Venäjältä aiheutti ruokapulan Suomessa — annokset, elintarvikelaki ja pettuleipä (englanniksi).
36 1918–1920 Kaksi yliopistoa: Åbo Akademi ja Turun yliopisto (8)
  1. Stiftelsen för Åbo Akademi: historia ja tarkoitus — vuoden 1917 35 perustajaa ja 3,47 miljoonan markan peruspääoma (englanniksi).
  2. Åbo Akademi: historia — säännöt, ensimmäiset professorit ja opiskelijat, uudet tiedekunnat ja ensimmäinen naisprofessori (englanniksi).
  3. Åbo Akademi University — miksi se perustettiin, Suomen kolmas yliopisto, valtion yliopisto vuodesta 1981 (englanniksi).
  4. University of Turku — perustettiin 28.2.1920 22 040 lahjoittajan varoin (englanniksi).
  5. Turun yliopisto (Wikipedia) — yliopistoseura, tunnuslause, avajaiset entisessä Hotel Phoenixissa 1922 ja ensimmäiset professorit.
  6. Turun yliopiston taidekokoelma: Emil Wikströmin mitali avajaisista 27.6.1922 (englanniksi).
  7. Student cap — suomalainen lakki 1870-luvulta, lyyramerkki, merkkien koot ja kieliriita (englanniksi).
  8. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY): vappuaaton 2025 ohjelma — kulkue, lakitus kello kuusi ja patsaat (englanniksi).
37 1920-luku Kieltolaki ja pirtun salakuljetus saaristossa (6)
  1. Prohibition in Finland — vuoden 1919 laki, salakuljetus ja rikollisuus, vuoden 1931 kansanäänestys ja loppu 1932 (englanniksi).
  2. Kieltolaki (Suomi) (Wikipedia) — päivämäärät, kansanäänestyksen tulos, pirtun alkuperä, takavarikot, rikostilastot ja kuolleet poliisit.
  3. Ylen Elävä arkisto: kieltolain valvonta — ”kuin onnenkauppaa”, poliisien yhteydet salakuljettajiin ja takavarikoitujen veneiden ja autojen huutokaupat.
  4. Visit Naantali: Trokarit ja pirtukuninkaat, esite Naantalin saariston salakuljetuksesta (matkailuaineisto).
  5. Paavo Nurmi — lapsuus Turussa, olympiamitalit, maailmanennätykset, vuoden 1932 kilpailukielto, patsaat ja hänen mukaansa nimetyt turkulaiset tapahtumat (englanniksi).
  6. Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY): vappuaatto 2025 — Aurakadun ja Hämeenkadun kulman Paavo Nurmi -patsas lakitetaan (englanniksi).
38 1929 Turku 700: messut, jotka toivat modernismin (5)
  1. Alvar Aalto — muutto Turkuun 1927, yhteistyö Bryggmanin kanssa, Turun messut, Turun Sanomat, Paimio, taivutettu vaneri ja Artek (englanniksi).
  2. Visit Alvar Aalto: Turku — Lounais-Suomen Maalaistentalo, Turun Sanomain talo, Standard-talo ja Korhosen tehdas (englanniksi).
  3. Erik Bryggman — elämä, työt Turussa ja Aallon kanssa suunnitellut Turun messut 1929 (englanniksi).
  4. Visit Alvar Aalto: Aalto ja Bryggman, modernismin edelläkävijät (englanniksi).
  5. Artek: Modernism transformed — Paimio-nojatuoli, selkänojan kulma potilaiden keuhkoille, Lontoo 1933 ja Artekin perustaminen (englanniksi).
39 1939–1944 Pommeja Turun yllä, linna palaa (6)
  1. Turun linna: Built from ruins — vuoden 1941 pommivauriot ja Erik ja Carin Bryggmanin johtama restaurointi 1946–1961 (englanniksi).
  2. Turun historia (Wikipedia) — Turku talvi- ja jatkosodassa, linnan palo ja Martin kaupunginosan tuhot.
  3. Aerial warfare in the Winter War — pommitukset ja siviilien kuolemat Suomessa (englanniksi).
  4. Erik Bryggman — Turun linnan restaurointi (englanniksi).
  5. Finnish war children — määrät, vaiheet, järjestäjät, Ruotsiin jääneet ja pitkäaikaiset vaikutukset (englanniksi).
  6. Sweden Finns — Ruotsiin jääneet sotalapset ja myöhempi muutto Suomesta (englanniksi).
40 1944–1952 Sotakorvaukset: laivoja Turun telakoilta (3)
  1. Finnish war reparations to the Soviet Union — summa, määräajat, toimitetut tavarat ja Turussa rakennetut 45 kuunaria (englanniksi).
  2. Crichton-Vulcan — Turun päätelakka, sen historia ja siirto Pernoon (englanniksi).
  3. Yle Elävä arkisto: säännöstely sota-ajan Suomessa — ostokortit, sokeri ja kahvinkorvike, musta pörssi ja säännöstelyn loppu.
41 1950-luku Suuret ikäluokat ja uudet lähiöt (7)
  1. Turun historia (Wikipedia) — sodanjälkeinen kasvu, muutto maalta ja kuntaliitokset 1939–1973.
  2. Turku — väkiluku 1940 ja 1972, puretut puutalot ja suurimmat lähiöt (englanniksi).
  3. Turun kaupunki: Turun lähiöt — kaupungin luettelo 24 lähiöstä.
  4. Tilastokeskus: Mitä kuuluu suurille ikäluokille? (2016) — suuret ikäluokat 1945–1949 ja ennätysvuosi 1947.
  5. Yle Elävä arkisto: miten rock’n’roll tuli Suomeen 1955–1961.
  6. Yle Elävä arkisto: Rock Around the Clock -elokuvan Suomen ensi-ilta 1956.
  7. Yle Elävä arkisto: kilpailu Suomen Elviksen tittelistä 1957.
42 1960-luku Suuri muutto Ruotsiin (7)
  1. Sweden Finns — pohjoismainen passiunioni, suomalaisten kaupungit Ruotsissa kuten Eskilstuna ja suomalaistaustaisten määrä Ruotsissa nykyään (englanniksi).
  2. Finland: external migration (vuoden 1988 Library of Congressin maatutkimuksen pohjalta) — huippuvuosi 1970, lähtemisen syyt ja 1980-luvun paluumuutto (englanniksi).
  3. Turku — päivittäiset laivat Turun satamasta Ahvenanmaalle ja Tukholmaan (englanniksi).
  4. Silja Line — taustayhtiöt, ensimmäiset autolautat ja kilpailu Viking Linen kanssa (englanniksi).
  5. SS Bore — Turku–Maarianhamina–Tukholma-reitin höyrylaiva 1960–1976, nykyään museolaiva Turussa (englanniksi).
  6. Viking Line — ensimmäinen laiva Viking vuonna 1959 ja Turun-reitin alku 1973 (englanniksi).
  7. MS Rosella — rakennettu Wärtsilän Turun telakalla 1979–80, Viking Linen liikenteessä vuoteen 2023 (englanniksi).
43 1960–1970-luvut ”Turun tauti”: vanhan kaupungin purkaminen (6)
  1. Disease of Turku — 1960- ja 1970-lukujen purkamiset, nimen synty ja poliittinen tausta (englanniksi).
  2. Turku — Hotelli Phoenix ja puretut puutalot (englanniksi).
  3. Hamburger Börs, Turku — vuoden 1909 jugendlaajennus, vuoden 1976 mielenosoitukset ja vuosien 1979 ja 2019 hotellit (englanniksi).
  4. Turun kauppahalli: historia — rakennettu 1896, pelastettu purkamiselta ja peruskorjattu 1970-luvulla (englanniksi).
  5. Museovirasto: ”Endless enjoyment from rock” — ensimmäinen Ruisrock 1970, esiintyjät ja yleisö (englanniksi).
  6. Ruisrock — historia, ennätysvuodet ja festivaali nykyään (englanniksi).
44 1972 Viimeinen ratikka: Turusta tulee autokaupunki (6)
  1. Trams in Turku (1908–1972) — linjat, lakkautuspäätökset ja viimeinen raitiovaunu 1.10.1972 (englanniksi).
  2. Turku tramway — miksi lakkautusta pidetään virheenä, ja vuonna 2026 päätetty uusi raitiotie (englanniksi).
  3. Museovirasto: ”Endless enjoyment from rock” — kappaleiden nauhoittaminen radiosta 1970-luvun alussa (englanniksi).
  4. Yle Elävä arkisto: Iltatähti-musiikkiohjelma 1973–1974.
  5. Yle Elävä arkisto: Iltatähti vuonna 1977 — disko, punk, teinipop ja turkulainen Kaamos.
  6. Yle Elävä arkisto: dokumenttisarja Vapaa-aika 1979.
45 1980-luku Telakkabuumi ja vuoden 1989 romahdus (4)
  1. Wärtsilä Marine — vuoden 1987 yhdistyminen, tappiot, konkurssi 23.10.1989 ja telakoille jääneet laivat (englanniksi).
  2. Meyer Turku — Pernon telakka vuodesta 1975 ja uusi alku Masa-Yardsina marraskuussa 1989 (englanniksi).
  3. Viking Line — 1980-luvun risteilylautat, Viking Grace (2013) ja Viking Glory (2022) (englanniksi).
  4. Åland — EU-jäsenyys, verovapaan myynnin laivoilla sallima veropoikkeus ja laivamatkailu (englanniksi).
46 1990-luku Lama, EU ja uusi tiedekaupunki (10)
  1. Early 1990s depression in Finland — tuotannon romahdus, työttömyys, idänkaupan loppu ja pankkikriisi (englanniksi).
  2. Vuoden 1994 EU-jäsenyyskansanäänestys — tulokset koko maassa ja Varsinais-Suomessa (englanniksi).
  3. Turun Teknologiakiinteistöt: From the textile industry to technology companies — DataCity, ElectroCity, BioCity ja Kupittaan vanhat tehtaat (englanniksi).
  4. Turku Science Park — sijainti Kupittaalla, koko ja omistajat (englanniksi).
  5. Turun yliopisto: Turku Bioscience Celebrated Its 30th Anniversary (2019) (englanniksi).
  6. HC TPS — Suomen mestaruudet, Euroopan mestaruudet ja valmentajat (englanniksi).
  7. Saku Koivu — TPS:stä NHL:ään, vuoden 1995 maailmanmestaruus ja Montrealin kapteenius (englanniksi).
  8. Jääkiekon MM-kisat 1995 — loppuottelu Tukholmassa 7.5.1995 (englanniksi).
  9. Turun Palloseura — jalkapalloseura, Suomen cupin voitot 1991 ja 1994 sekä voitto Inter Milanista 1987 (englanniksi).
  10. Turku — väkiluvut 1990–2000 (englanniksi).
47 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki (14)
  1. Euroopan komissio: Tallinn and Turku — iskulause ”Turku on Fire” ja ohjelma (englanniksi).
  2. Turun kaupungin tutkimusraportti 1/2013 kulttuurivuodesta — 160 hanketta, vapaaehtoiset ja kaupunginosaviikot.
  3. Yle: Turku 2011 -säätiön loppuraportti — valtion, kaupungin ja muiden rahoitus.
  4. Yle: käynnit ja tammikuun 2012 kysely siitä, miten suomalaiset näkivät kulttuurivuoden.
  5. Yle: kulttuurivuoden taloudelliset vaikutukset (Turun kauppakorkeakoulu, 2012).
  6. Turun kaupunki: Turku 2011 Foundation required to pay back disputed government aid (25.1.2018) (englanniksi).
  7. Logomo — vuoden 1876 konepaja, vuoden 2011 kulttuurikeskus ja sen myöhempi käyttö (englanniksi).
  8. Turun kaupunki: Turun ratapihan kulttuuriympäristöselvitys (2017) — konepaja vuodesta 1876 sulkemiseen vuonna 2003.
  9. Suomi.fi: Turun kaupungin taidekontit ja graffitiseinä — paikat, säännöt ja osoitteet (englanniksi).
  10. Hoods: Lähde muraalimatkalle Turkuun — muraaleja Runosmäessä, Varissuolla, Pansiossa ja muualla (englanniksi).
  11. Föri — vuonna 1903 rakennettu jokilautta, sen moottorit, ylitys ja jääsilta (englanniksi).
  12. Visit Turku: Föri city ferry — ilmainen kyyti vuodesta 1904 (englanniksi).
  13. Aurajoki — joki kaupungissa, sillat, ravintolalaivat, valaistus ja tapahtumat.
  14. Turku — kulttuuripääkaupunki yhdessä Tallinnan kanssa, ja Aurajoen sillat (englanniksi).
48 2017 Vuoden 2017 isku ja kaupungin vastaus (5)
  1. 2017 Turku attack — mitä tapahtui, poliisin toiminta, oikeudenkäynti ja reaktiot (englanniksi).
  2. Yle News: Varsinais-Suomen käräjäoikeuden tuomio 15.6.2018 (englanniksi).
  3. Turun kaupunki: vastaus valtuustoaloitteeseen muistomerkistä (2025) — vuoden 2017 yhteinen hiljainen hetki ja päätös olla sijoittamatta pysyvää muistomerkkiä Kauppatorille.
  4. Turku — kaksikielinen kaupunki, äidinkielet vuonna 2025 ja Åbo Akademi (englanniksi).
  5. Turun kaupunki: Turun maahanmuuton ja maahanmuuttajien profiili vuonna 2026 — kielet, puhujamäärät ja Turkuun muuttaneet.
49 2020-luku Maailman suurimpien risteilijöiden rakentaminen (7)
  1. Meyer Turku — laivanrakennusta vuodesta 1737, omistajat, kuivatelakka ja vuodesta 2014 rakennetut laivat (englanniksi).
  2. Icon of the Seas — rakentamisen vaiheet, koko, matkustajat, hinta ja moottorit (englanniksi).
  3. Oasis-class cruise ship — Turussa rakennetut Oasis of the Seas (2009) ja Allure of the Seas (2010) (englanniksi).
  4. Turun kaupunki: tutkimus Meyer Turun vaikutuksesta työpaikkoihin ja toimittajiin Suomessa (2026) (englanniksi).
  5. Turun yliopisto: Finland in exceptional circumstances due to coronavirus situation (maaliskuu 2020) (englanniksi).
  6. Turun yliopisto: over 70 coronavirus infections detected among international students (maaliskuu 2021) (englanniksi).
  7. Turku — noin 40 000 korkeakouluopiskelijaa (englanniksi).
50 2026 Turku tänään: ilmastotavoitteet ja matka kohti 800 vuotta (8)
  1. Turun kaupunki: Turku’s Climate Plan expands climate work and strengthens measures towards a carbon-neutral city by 2029 (kesäkuu 2026) (englanniksi).
  2. Turun kaupunki: ilmasto ja luonto — hiilineutraalius vuonna 2029 (englanniksi).
  3. Turku tramway — pitkä tie vuoden 2026 päätökseen, reitti, pysäkit ja avaaminen vuonna 2033 (englanniksi).
  4. Entnerd: Investment decision was approved, trams will run in Turku in 2033 (toukokuu 2026) — äänestys ja kustannusarvio (englanniksi).
  5. Turku — väkiluku vuoden 2025 lopussa, opiskelijat ja ensimmäinen maininta vuonna 1229 (englanniksi).
  6. Turun kaupunki: Turku 800 — juhlavuosi 2029 (englanniksi).
  7. Turun kaupunki: Turun maahanmuuton ja maahanmuuttajien profiili vuonna 2026 — väestö ja kielet vuoden 2026 alussa.
  8. Turun kaupunki: tutkimus Meyer Turun työllisyysvaikutuksista Suomessa (2026) (englanniksi).

Löysitkö virheen? Tiedätkö lisää?

Sivusto on avoin ja maksuton. Korjaukset ja lisäykset ovat tervetulleita — jokaisella sivulla on lähteet, joten voit tarkistaa ne itse.